6.9.2012 12.30
Lehdistötiedotteet, Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoilla poikkeuksellinen vuosi

Sähkömarkkinoilla on ollut alkuvuonna runsaasti vesivoimaa tarjolla muista Pohjoismaista. Halpa sähkö ei kuitenkaan ole päässyt virtaamaan Suomeen täysin kysyntää vastaavasti. Siirtoyhteyksien kapasiteetti Suomen ja Ruotsin välillä ei merkittävistä vahvistuksista huolimatta ole ollut riittävää tasaamaan ennätyksellistä sähkötarvetta maiden välillä. Siirtotarvetta Ruotsista Suomeen on lisännyt Venäjän tuonnin romahtaminen. Sähkömarkkinoiden suuret muutokset ovat heijastuneet myös kantaverkkoyhtiö Fingridin talouteen.
Sähkön hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä on ollut hyvän vesitilanteen vuoksi tänä vuonna huomattavasti alhaisempi kuin viime vuonna. Tammi-elokuussa pohjoismaisten spot-markkinoiden keskihinta oli noin 30 euroa megawattitunnilta, ja Suomen aluehinta oli noin 35 euroa megawattitunnilta. Poikkeuksellinen markkinatilanne sekä Suomen ja Ruotsin välisessä sähkönsiirrossa olleet rajoitukset ovat aiheuttaneet aluehintaeroja markkinoille.
 
Aiempiin vuosiin verrattuna uusi ilmiö sähkömarkkinoilla on Venäjän tuonnin huomattava pienentyminen. Syynä ovat Venäjän kohonnut hintataso, erityisesti siellä vientiin kohdistettavat kapasiteettimaksut, sekä hyvästä vesitilanteesta johtuva alhainen hintataso Pohjoismaissa. Sähköä on tuotu Venäjältä Suomeen lähinnä yöaikaan ja viikonloppuisin. Muina aikoina sähkö on ollut Venäjällä kalliimpaa, joten vienti Suomeen ei ole kannattanut. Venäjän tuonnin romahtaminen on lisännyt sähkön siirtotarvetta muista Pohjoismaista, joissa edullista sähköä on ollut runsaasti tarjolla hyvästä vesitilanteesta johtuen.
 
Poikkeuksellinen tilanne sähkömarkkinoilla heijastuu Fingridin talouteen
 
Fingridin saamat Venäjän rajasiirtoon liittyvät tulot ovat pudonneet merkittävästi, mutta samaan aikaan yhtiö on saanut aiempaa enemmän niin sanottuja pullonkaulatuloja Suomen ja Ruotsin välisestä sähkön siirrosta.
 
- Sähkön kulutuksen lasku, raja- ja läpisiirtotuottojen lasku, reservikulujen nousu sekä Fenno-Skan 2 -merikaapeliyhteyden korjauskustannukset ovat kaikki kiristäneet yhtiön taloutta. Tilannetta on toisaalta helpottanut pullonkaulatuottojen kasvu Suomen ja Ruotsin rajalta. Kulunutta vuotta leimaavatkin markkinaehtoisten tuottojen ja kulujen suuret vaihtelut. Koko vuoden tuloksen odotetaan nousevan, mutta ennakoimista vaikeuttaa pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus. Tuloksen noususta huolimatta yhtiö on edelleen viranomaisen valvontamallin mukaan alituottoinen, kertoi toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tiedotustilaisuudessa tänään.
 
Fingrid investoi tällä vuosikymmenellä sähkön siirron kantaverkkoon 1,7 miljardia euroa, jotta Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaiset tavoitteet sähkön tuotannon omavaraisuudesta, hiilidioksidipäästöjen alentamisesta ja uusiutuvan energian lisäämisestä voidaan saavuttaa. Lisäksi investoinnit turvaavat osaltaan luotettavan sähkönsiirron Suomessa pitkälle tulevaisuuteen. Myös rajasiirtoyhteyksiä on parannettava, jotta Itämeren alueen sähkömarkkinoilla sähkö voi esteettä virrata maasta toiseen tehostaen sähkömarkkinoiden toimintaa ja samalla parantaen sähkön saannin varmuutta Suomessa. Edellisen kerran Suomen kantaverkkoa vahvistettiin tässä mittakaavassa 1970-luvulla, kun teollisuuskulutus kasvoi voimakkaasti ja maahan rakennettiin suuria ydin- ja hiilivoimalaitoksia.
 
Merkittävä investointiohjelma rahoitetaan lisävelanotolla ja tulorahoituksella. Yhtiö on viestittänyt kantaverkkomaksujen korotustarpeista jo usean vuoden ajan. Tämän vuoden alusta teollisuuden ja energiayhtiöiden kantaverkkomaksuja korotettiin keskimäärin 30 prosenttia. Ensi vuoden alusta siirtohintoja korotetaan keskimäärin 15 prosenttia. Tavallisten kuluttajien sähkön hinnassa muutos ei ole merkittävä. Nykyisellään kantaverkkomaksun osuus on noin kaksi prosenttia sähkölaskusta.
 
Fingridin investointiohjelma lisää sähkön toimitusten luotettavuutta kotitalouksille ja teollisuudelle. Samalla suomalaiselle yhteiskunnalle keskeinen infrastruktuuri voidaan rakentaa Suomen ilmasto- ja energiastrategian vaatimalle tasolle.
 
- Korotuksista huolimatta Fingrid pyrkii säilyttämään eurooppalaisittain kilpailukykyiset tariffit. Tariffimme tulevat jatkossakin olemaan edullisimpien joukossa Euroopassa. Tariffien edullisuus perustuu yhtiön erinomaiseen kustannustehokkuuteen, joka on jatkossakin avainasemassa yhtiön kehittämisessä, Ruusunen totesi.
 
 
Fingridin maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Kantaverkko on sähkön siirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset, tehtaat ja alueelliset jakeluverkot ovat liittyneet. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. 
 
Fingrid järjestää tänään sidosryhmilleen Helsingin messukeskuksessa seminaarin, jossa käsitellään kantaverkon tulevia tariffeja ja sopimusrakenteita sekä investointiohjelman etenemistä. Seminaarin puheenvuoroja voi seurata internetistä joko suorana webcasting-lähetyksenä tai jälkikäteen videotallentein.
 
 
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428