Ajankohtaisia käyttötoimikunnasta

Kokouksessa käsiteltiin Fenno-Skan tasavirtalinkeille tapahtuneita häiriöitä, joista ensimmäinen oli laivan ankkurin aiheuttama kaapelivika. Merikaapeli saatiin korjattua etuajassa ja tasasähköyhteys otettiin huhtikuun loppupuolella takaisin kaupalliseen käyttöön. Korjaukseen meni varakaapelia lähes 2 km ja vian aikana sähkömarkkinoilla syntyi hintaerotunteja reilut 1000. Jo  kuitenkin kaapelin käyttöönottoa seuraavana päivänä tapahtui Fenno-Skan 1:n ja 2:n samanaikainen vika, jonka seurauksena menetettiin yhteensä 1350 MW siirtotehoa. Molemmat linkit olivat lähes täydessä tuonnissa Suomeen päin. Häiriön vaikutus oli näin ollen huomattavasti enemmän kuin mitoittava vika.

 

Taajuusohjattujen reservien ylläpidosta todettiin, että Suomelle asetetun velvoitteen täyttäminen taajuusohjatuissa reserveissä on ollut haastavaa. Lisäksi on jouduttu joustamaan pohjoismaisesti sovitusta periaatteesta, että kukin maa pitäisi 2/3 reserveistä omalla alueellaan saareketilanteiden varalta. Reservien tuntimarkkinoilla hinnat ovat olleet erittäin korkeat.

 

Fingrid ja Svenska Kraftnät ovat sopineet tunninvaihdeongelmien hoitamisesta tuotantosuunnitelmien porrastamisella. Suurten (yli 200 MW) tuotantomuutosten porrastusmenettely otetaan käyttöön Suomessa ja Ruotsissa 1.1.2013. Tässä mallissa yli 200 MW tuotantomuutos aikaistetaan alkamaan 15 min ennen ja päättymään 15 min jälkeen tunninvaihteen. Tavoitteena on saada tuotanto paremmin vastaamaan todellista kulutusta.

 

Asialistalla oli myös tasepalvelun hinnoittelumuutokset, joiden taustalla on, että kotimaisen tuotannon vuosimarkkinoille tarjoama ja Venäjältä ostettava reservin määrä on ollut käyttötilanteesta johtuen tavanomaista vähäisempää. Tämä on johtanut kalliimpaan taajuusohjattujen reservien tilapäishankintaan niin tuntimarkkinoilta Suomesta kuin muilta pohjoismaisilta kantaverkkoyhtiöiltä. Tasepalveluun kohdistettavat reservikulut, erityisesti taajuusohjatun käyttöreservin, ovat olleet budjetoitua suuremmat. Toisaalta toteutuneesta tuotannosta tuleva tuotto on ollut budjetoitua pienempää. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös loppuvuonna, minkä vuoksi hinnoittelua muutetaan 1.7.2012.

 

Uusi taajuudenhallintareservi otetaan käyttöön testijaksolla vuoden 2013 alusta lukien. Uuden reservilajin käyttöönotto perustuu vuonna 2011 tehtyyn pohjoismaiseen projektiin, jossa tutkittiin tarvittavia toimenpiteitä taajuuden laadun heikkenemisen pysäyttämiseksi. Projektissa todettiin että nykyiset taajuusohjatut reservit ja säätösähkömarkkinoiden kautta tehtävät säätötoimenpiteet eivät ole riittäviä muuttuneessa toimintaympäristössä. Aloitusvaiheessa kunkin kantaverkkoyhtiön velvoite määritetään maiden kokonaiskulutuksien perusteella. Kokonaismäärän on sovittu alkuvaiheessa olevan 100 MW ja Suomen osuus siitä on 24 %. Tavoitteena on luoda edellytykset käyttöönotolle vuoden 2012 loppuun mennessä ja aloittaa testijakso vuoden 2013 alusta. Aloitusvaiheessa käyttöönotettavat ratkaisut pyritään pitämään yksinkertaisina ml. kansalliset reservin hankintamallit. Uuden reservilajin toimintaa testataan koejakson kuluessa ja kokemuksia arvioidaan analyyttisesti.

 

Esillä olivat myös kesän ja tulevan syksyn merkittävimmät keskeytykset Fingridin verkossa. Yksittäisistä tapauksista esiin nostettiin erityisesti Alajärven ja Yllikkälän sähköasemien 400 kV keskeytykset. Lisäksi Seinäjoen päämuuntajalle on tulossa 11 viikkoa kestävä täyshuolto. Anttilan sähköasemalla jatkuvat Estlink 2:n vaatimat keskeytykset. Eri puolilla maata on 110 kV:n kiskokeskeytyksiä erotinhuoltojen vuoksi. Esityksen yhteydessä keskusteltiin Fingridin ja asiakkaiden välisestä yhteistyöstä keskeytysten suunnittelussa. Sen nähtiin pääosin kyllä toimivan alueellisten asiakastilaisuuksien ja asianosaisten henkilöiden välillä käytävän aktiivisen keskustelun ansioista. Ongelmaksi nähtiin, että usein töitä niin Fingridille kuin asiakkaille tekee sama palvelutoimittaja, joten aikataulujen yhteensovitus ei aina onnistu. Lisäksi yhteisesti pohdittiin, että Fingrid voisi julkaista omien keskeytystarpeidensa alustavia aikatauluja pitkällekin aikavälille Internetissä - siltä osin kuin ne eivät sisällä markkinainformaatiota.

 

Kokouksessa käsiteltiin myös eurooppalaisia verkkosääntöjä, joiden taustat tulevat EY:n kolmannesta energiamarkkinapaketista vuodelta 2009. Tavoitteena on edistää uusiutuvaa energiaa, varmistaa toimitusvarmuutta ja lisätä kilpailua. Sääntöjen valmistelu on monitahoinen prosessi, jossa on erittäin tärkeää on sidosryhmien kuuleminen sääntöjä valmisteltaessa. Esimerkiksi ENTSO-E ja sen jäsenet konsultoivat sidosryhmiään mahdollisimman laajasti esimerkiksi järjestämällä työpajoja. Sääntöjen luonnokset julkistetaan kommentoitaviksi ja annetut kommentit julkaistaan. Fingridin omat kanavat ovat esimerkiksi sähköinen asiakaskirje, Internet-sivujen uutiset ja Fingridin asiakastoimikunnat. Painotettiin, että tilaisuuksiin kannattaa osallistua ja ottaa kantaa asioihin tässä valmisteluvaiheessa.

 

Käyttötoimikunnan kokousaineistot