Suomen ja Ruotsin rajalla ennätysmäärä sähkönsiirron pullonkauloja tänä vuonna

Kaupallisen siirtokapasiteetin puute on käytännössä näkynyt sähkön hinnan eriytymisenä. Suomi ja Ruotsi on ollut samaa hinta-aluetta vain 75 prosenttia ajasta 1.1.-31.10. välisenä aikana. Siirron pullonkaulat haittaavat kilpailua ja markkinoiden tehokasta toimintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

 

- Kaikki mahdollinen siirtokapasiteetti on annettu markkinoille. Myös investointien aiheuttamat keskeytykset on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman vähän siirtoja haittaaviksi. Alkuvuonna Suomi vei sähköä muihin Pohjoismaihin siellä vallinneesta kuivasta vesitilanteesta johtuen. Runsaat sateet Norjassa ja Suomen lämmin syksy ovat kääntäneet sähkönsiirron suunnan täysin Suomeen päin, kertoi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin järjestämässä Käyttövarmuuspäivässä tänään.

 

Toimitusjohtaja Ruusunen painotti puheessaan sähkön siirtokapasiteettitilanteen jo parantuneen alkusyksyn tilanteesta. Suomen ja Ruotsin välisen uuden Fenno-Skan2-merikaapeliyhteyden kapasiteetti on annettu koekäyttövaiheessa sähkömarkkinoiden käyttöön 15.11. alkaen. Markkinoille annettavan siirtokapasiteetin määrä arvioidaan päivittäin koekäyttötilanteen sallimissa rajoissa ja parhaimmillaan lisäkapasiteetti on 800 megawattia. Fenno-Skan2-yhteyden koekäyttövaihe on suunniteltu jatkuvan 15.12. saakka, minkä jälkeen alkaa yhteyden normaali kaupallinen käyttö. Fenno-Skan 2 lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia 40 prosenttia.

 

Ruotsin jakautuminen eri hinta-alueisiin on muuttanut maiden välistä tilannetta sähkön siirtyessä entistä enemmän Suomen kautta Etelä-Ruotsiin. Ruotsissa sähkön tuotanto ja kulutus ovat jakautuneet epätasaisesti. Maan pohjoisosassa tuotetaan paljon sähköä, mutta kulutus keskittyy etelään. Maan sisäiset siirtoyhteydet ovat käyneet riittämättömäksi eikä kantaverkon kapasiteetti ole riittänyt kansainvälisen sähkökaupan tarpeisiin. Jakamalla Ruotsi tarjousalueiksi pohjoismaiset markkinat toimivat entistä tehokkaammin.

 

- Marraskuun alusta voimassa ollut käytäntö on toteutunut pitkälti odotusten mukaisesti. Sähkön hinta on ollut kolmella Ruotsin pohjoisella alueella ja Suomessa pääosin sama. Etelä-Ruotsin hinta on eronnut muusta Ruotsista noin puolet ajasta. Ennakkoon odotetun mukaisesti myös Etelä-Ruotsin ja Itä-Tanskan hinnat ovat olleet yhdenmukaiset. Ruotsin tilannetta ovat vaikeuttaneet ongelmat Ruotsin ydinvoimakapasiteetissa, Ruusunen kertoi.

 

 

Käyttövarmuuspäivässä tarkasteltiin myös tulevan talven tehotilannetta. Viime talvi oli hyvin kylmä, ja sähkön tuntikulutus nousi helmikuun 18. päivänä 14 900 megawattiin. Epävarman taloustilanteen seurauksena sähkönkulutuksen kasvu näyttää jälleen pysähtyneen, ja siksi tulevan talven kulutushuipun odotetaankin pysyvän vastaavissa olosuhteissa samalla tasolla kuin viime talvena.

 

Suomi on edelleen sähköntuonnin varassa. Sähköä saadaan Ruotsista, Venäjältä ja Virosta kattamaan 1700 megawatin vajetta. Viime talveen verrattuna tilanne on parempi, koska Fenno-Skan 2 -yhteys lisää merkittävästi siirtokapasiteettia Ruotsista. Sähköntuotantokyky maassamme on 13 300 megawattia ja kulutus korkeimmillaan 15 000 megawattia.

 

Saksan ydinvoiman alasajo on vähentänyt sähköntuotantokapasiteettia Keski-Euroopassa. Korvaavaa sähköä voidaan joutua siirtämään pitkiä matkoja.  Tarjonnan vähentyminen näkyy sähkön hinnassa. Käyttövarmuuden osalta tilanne on hallussa normaaliolosuhteissa, mutta äärimmäisen kylmän talven yllättäessä joudutaan Saksassa turvautumaan erityistoimenpiteisiin. 

 

 

 

Lisätietoja:
pullonkaulat ja markkinatilanne/ toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428
talven tehotilanne/ johtaja Reima Päivinen, puh. 040 556 2662