17.3.2011 00.00
Lehdistötiedotteet

Keski-Euroopan ja Venäjän sähkö varmistivat sähkön saannin ja tasapainottivat hintakehitystä Pohjoismaissa

Vähäiset vesivarannot ja kylmän sään lisäämä sähkön kulutus nostivat tänä talvena sähkön hintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Korkeimmillaan sähkön aluetuntihinta Suomessa on ollut yli 250 euroa megawattitunnilta. Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Baltiasta pohjoismaisille markkinoille siirretty sähkö varmistivat kuitenkin sähkön saantia ja tasapainottivat hintakehitystä. ​
- Kuluva talvi osoitti jälleen, että pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat herkät säätilojen vaihtelulle. Kylmä sää ja vähäiset vesivarannot nostivat hintaa, vaikkakin edellisvuoden pahimmilta hintapiikeiltä vältyttiin osin Keski-Euroopan edullisemman sähkön myötä, kertoi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tänään yhtiön järjestämässä sähkömarkkinapäivässä.
 
Pohjoismaihin on virrannut alkuvuonna sähköä Keski-Euroopasta, jossa tukkusähkön hinta on ollut selkeästi pohjoismaista hintaa alhaisempi. Myös Baltiasta ja Venäjältä on tullut sähköä täydellä kapasiteetilla Suomen kautta muihin Pohjoismaihin.
 
Sähkön siirtoa on tehostanut viime vuoden lopulla sovittu markkinamekanismi, joka varmistaa joka tunti sähkö virtaamisen halvemmalta alueelta kalliimmalle alueelle Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden välillä. Mekanismin ansiosta niukka rajakapasiteetti käytetään aina mahdollisimman tehokkaasti hyväksi.
 
- Siirtokapasiteetin riittämättömyyden vuoksi hintataso Pohjoismaissa jäi kuitenkin vielä selkeästi korkeammaksi kuin Keski-Euroopassa. Lisäsiirtokapasiteetti alueiden välillä olisi tässä tilanteessa selvästi hyödyttänyt pohjoismaisia sähkön käyttäjiä, Ruusunen kommentoi.
 
Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöiden tavoitteena on lisätä merkittävästi siirtokapasiteettia maiden välillä ja edistää siten markkinoiden toimintaa.
 
- Suomen ja Ruotsin välinen uusi merikaapeli Fenno-Skan 2 lasketaan meren pohjaan kesällä, ja sen kapasiteetti on markkinoiden käytössä vuoden lopulla. Yhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtoyhteyttä noin 40 prosentilla. Suomen ja Viron väliseen kapasiteettiin saadaan helpotusta vuonna 2014 kun EstLink 2 -yhteys kolminkertaistaa Viron ja Suomen välisen siirtokapasiteetin.

Ruotsin jakaminen
hinta-alueisiin tekee siirron pullonkaulat läpinäkyviksi
 
Ruotsin sähkömarkkinoilla on tämän vuoden marraskuun alusta lähtien neljä sähkön tarjousaluetta. Maa jaetaan alueisiin, koska Ruotsin sisäinen sähkösiirtokapasiteetti ei aina riitä sähkön kuljettamiseen maan sisällä eikä kansainvälisen sähkökaupan tarpeisiin. Ruotsissa sähkön tuotanto ja kulutus ovat jakautuneet epätasaisesti: maan pohjoisosassa tuotetaan paljon sähköä, mutta kulutus keskittyy Keski- ja Etelä-Ruotsiin.
 
- Taakse jää aika, jolloin länsinaapurimme joutui keinotekoisesti rajoittamaan sähkökauppaa naapurimaiden kanssa oman tehotasapainonsa hoitamiseksi. Marraskuusta lähtien hinta määrää sähkön siirtymisen maiden välillä, Ruusunen kommentoi.

Fingridissä on analysoitu Ruotsin hinta-aluemuutoksen vaikutuksia Suomeen.
 
- Vaikutukset ovat suurimmat Etelä-Ruotsin alueella ja siellä olevilla rajayhteyksillä kun taas Suomen kannalta ne eivät ole merkittäviä. Yhteismarkkinoiden näkökulmasta on hyvä, että Ruotsin niukka kapasiteetti saadaan tehokkaammin käyttöön. Hinta-aluejako lisää jonkin verran sähkön siirtoa ja häviöitä Suomessa. Kun Pohjois-Ruotsin ja Keski-Ruotsin välillä syntyy siirron pullonkaula, sähkö siirtyy Pohjois-Ruotsista Suomeen, Suomessa pohjoisesta etelään ja merikaapelin kautta takaisin Ruotsiin, Ruusunen kertoi.
 
Suomessa ei ole tarvetta hinta-alueisiin tukkumarkkinoilla ja Fingridin tavoitteena onkin säilyttää Suomi yhtenä hinta-alueena. Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen siirtokapasiteetti rajoittaa Ruotsiin käytävää kauppaa kireissä vesivoimatilanteissa, joita sattuu parina vuonna kymmenestä. Käytännössä tämä on haitannut vain vähän Suomen ja Ruotsin sähkökauppaa.
 
- Mahdollisuutta aluejakoon ei silti kannata Suomessakaan sulkea pois, koska poikkeuksellisina vesivuosina pullonkaulaongelmien hallinta muulla tavoin voi olla hankalaa. Lisäksi uusien tuuli- ja muiden tuotantolaitosten sijoittuminen sekä mahdolliset muutokset sähkön tuonnissa ja viennissä voivat vaikuttaa suurestikin siirtotilanteeseen verkossa.
 
Fingrid järjesti tänään sähkömarkkinoiden ajankohtaisista haasteista teemapäivän, jonka keskeisenä teemana oli eurooppalaisten sähkömarkkinoiden toiminta ja vaikutukset sähkön hintaan.
Sähkömarkkinapäivän aineistoja voi seurata suorana webcasting-lähetyksenä sekä jälkikäteen tallenteina internetissä verkko-osoitteessa http://qsb.webcast.fi/f/fingrid/fingrid_2011_0317_Sahkomarkkinapaiva/
 
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh.040 593 8428
varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen, puh. 040 560 5274