16.2.2011 00.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2010. Tulos parani merkittävästi ja investoinnit jatkuivat

- konsernin liikevoitto 74 (51) miljoonaa euroa - konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 (16) miljoonaa euroa - liikevaihto 456 (359) miljoonaa euroa - investoinnit 144 (136) miljoonaa euroa - omavaraisuusaste 28,6 (27,2)% - korolliset nettolainat 855 (798) miljoonaa euroa - yhtiön hallitus esittää osingoksi 2 018,26 euroa osaketta kohti Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:


"Fingridin tulos parani merkittävästi sähkön kulutuksen kasvun, kantaverkkotariffikorotusten ja toiminnan kehittämisen seurauksena. Kaikki keskeiset tunnusluvut paranivat. Yhtiön nettolainanotto on kuitenkin kasvussa mittavan investointiohjelman vuoksi.
Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta, nosti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Pohjoismaisesta Investointipankista ja nosti arvoltaan 150 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Euroopan Investointipankista.
 
Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 1,7 miljardia euroa, vuositasolla tämä tarkoittaa 100 - 200 miljoonan investointikuluja. Investoinnit edellyttävät lisälainanottoa ja myös siirtotariffien korotuksia tulevina vuosina.

Kantaverkko selvisi jakeluverkkoja koetelleista kesän myrskyistä vähin vaurioin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut, häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika tosin kasvoi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoiden laajentumisen osalta merkittävä. Marraskuussa syntyivät maailman suurimmat sähkömarkkinat, kun Pohjoismaat yhdistettiin Läntiseen Keski-Eurooppaan. Markkinat yhdentyivät myös Suomen ja Viron välillä, kun nykyinen Estlink-yhteys otettiin kokonaisuudessaan markkinoiden käyttöön. Vuoden aikana tehtiin myös investointipäätös uuden merikaapeliyhteyden toteuttamisesta Suomen ja Viron välille."
 
Taloudellinen tulos
 
Konsernin liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (359 milj. euroa) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). 
 
Kantaverkkotulot nousivat 4,5 prosentin tariffikorotuksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena 24 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tasesähkön myynti oli 160 miljoonaa euroa (92 milj. euroa) ja tasesähkön osto 145 miljoonaa euroa (85 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisvuoden tasolla.
 
Häviösähkökulut nousivat 13 miljoonalla eurolla 65 miljoonaan euroon häviösähkön määrän kasvun ja keskimääräisen Suomen aluehinnan nousun johdosta. Myös poistot ja reservikulut nousivat edellisvuoteen verrattuna.
 
Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät vuoden 2009 tasolla. Turpeen syöttötariffin ja tehoreservitoiminnan nettotuotoissa ei ollut olennaista muutosta edellisvuoteen verrattuna.
 
Liikevaihto ja liiketoiminnan
muut tuotot
1-12/10
1-12/09
10-12/10
10-12/09
Kantaverkkotulot
211
188
64
57
Tasesähkön myynti
160
92
49
26
Rajasiirto
24
24
6
6
Estlink pullonkaulatulot
9
0
6
0
Pohjoismaiset pullonkaulatulot
9
5
1
1
Tehoreservi
14
13
2
4
Läpisiirtotuotot
19
28
5
6
Turpeen syöttötariffi
1
3
0
3
Muu liikevaihto
9
5
4
0
Liiketoiminnan muut tuotot
7
2
4
1
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
463
361
142
105
 
Kulut (milj. €)
1-12/10
1-12/09
10-12/10
10-12/09
Tasesähkön osto
145
85
49
25
Häviösähkön hankinta
65
52
19
15
Poistot
67
65
17
16
Reservit
22
21
6
5
Henkilöstö
20
20
6
6
Kunnonhallinta
18
18
5
6
Tehoreservi
13
13
3
3
Läpisiirtomaksut
10
16
2
4
Estlink verkkovuokrat
9
0
6
0
Turpeen syöttötariffi
1
3
0
3
Muut kustannukset
21
19
7
5
Kulut yhteensä
391
312
120
89
Liikevoitto*
72
49
22
16
 
* ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia
 
Konsernin liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (51 milj. euroa). Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen +2 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa).
 
Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 miljoonaa euroa (16 milj. euroa)
Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (25 milj. euroa). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa osakkeelta.
 
Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 % (3,9 %) ja oman pääoman tuotto 8,7 % (5,7 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,6 % (27,2 %).
Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 263 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 260 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 249 (245).

Investoinnit
Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2010 olivat 144 miljoonaa euroa (136 milj. euroa). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 109 miljoonaa euroa (126 milj. euroa) ja varavoimaan 31 miljoonaa euroa (5 milj. euroa). Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 4 miljoonaa euroa (4 milj. euroa).
 
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 60 tutkimus- ja kehityshanketta. Merkittävimmät panostukset käytettiin voimajohtopylväiden kehitystyöhön sekä verkon käyttövarmuuden ja markkinaintegraation edistämiseen.
 
Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat kasvaneet merkittävästi vuosikymmenen alkupuolen 40 miljoonan euron tasosta yli 140 miljoonaan euroon. Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen ja uuden tuotannon liittäminen kantaverkkoon, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan nousun.
 
Vuoden aikana laadittiin yhteistyössä eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa ENTSO-E:n kymmenvuotinen verkkosuunnitelma (Ten Year Network Development Plan). Suunnitelma pitää sisällään merkittävät investointiehdotukset eurooppalaisen verkon kehittämiseksi noin 25 miljardin euron edestä.

Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin vuonna 2010 sähköä lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, yhteensä 87,5 terawattituntia (81,3 terawattituntia vuonna 2009). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 68,1 terawattituntia (62,8 terawattituntia), joka vastasi 78 prosenttia Suomen kulutuksesta.
 
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2010 aikana 2,8 terawattituntia (2,7 terawattituntia vuonna 2009) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 5,7 terawattituntia (4,1 terawattituntia).
 
Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 2,0 terawattituntia (1,8 terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,2 terawattituntia.
Sähkön tuonti Venäjältä oli 11,6 terawattituntia vuonna 2010 (11,7 terawattituntia).

Sähkömarkkinat
Kylmä sää koetteli alkuvuonna kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan vähäiset vesivarastot.  Spot-markkinoiden hintataso olikin edellisvuotta selkeästi korkeampi.  Systeemihinnan keskiarvo oli 53 euroa megawattitunnilta (35 €/MWh vuonna 2009) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 57 euroa megawattitunnilta (37 €/MWh).
 
Fingridille kertyi toimintavuonna 9 miljoonaa euroa pohjoismaisia pullonkaulatuloja, jotka muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai myös osan näistä. Jatkossa tulot jaetaan vain pullonkaulatulojen aiheuttaneiden maiden välillä.
 
Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 0,2 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa vuonna 2009). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaan yhteyksien häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista.
 
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Fingridin omistusjärjestelyissä on tapahtumassa muutoksia, sillä EU:n sisämarkkinadirektiivi edellyttää siirtoverkkoyritysten eriyttämistä sähkön tuotantoa ja myyntiä harjoittavista yrityksistä maaliskuuhun 2012 mennessä. Fortum Power and Heat Oy on alustavan sopimuksen mukaan myymässä 25 prosentin omistuksensa Fingridistä Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Myös Pohjolan Voima Oy neuvottelee Fingridin 25 prosentin omistusosuutensa myynnistä valtiolle ja Ilmariselle.  Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus Fingridissä olisi 53,1 %, Ilmarisen 19,9 % ja muiden osakkaiden, jotka pääosin ovat suomalaisia eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöitä, 27 %.
 
Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,7 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit ovat noin 100 - 200 miljoonaa euroa. Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti yhtiön kassavirtaan ja edellyttävät lisälainanottoa. Tästä johtuen yhtiö joutuu korottamaan siirtotariffejaan tulevina vuosina.
 
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) asetti 28.1. 2011 Fingrid Oyj:n  pitkäaikaisen luottoluokituksen   A+ (A plus) ja lyhytaikaisen luottoluokituksen A-1 (A yksi) tarkkailuun positiivisin näkymin ("CreditWatch Positive").
 
Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.
 
Tilinpäätös on tilintarkastettu.
 
Tilinpäätös ja toimintakertomus on tilinpäätöstiedotteen liitteenä ja lisäksi siitä erillisenä on annettu selvitys Fingrid Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
 
Liitteet:
 
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, p. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, p. 030 395 5157 tai 040 519 5041

 

Fingrid Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

 
Fingrid  Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä