4.5.2011 00.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2011

 
 
Taloudellinen tulos
Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 152 miljoonaa euroa (145 milj. euroa vastaavana aikana 2010). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa).
 
Kantaverkkotulot nousivat 4,5 % tariffikorotuksen myötä ja ne olivat 78 miljoonaa euroa (75 milj. euroa). Venäjän rajasiirtotuotto pysyi lähes viime vuoden tasolla. Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista kasvoi nettomääräisesti 4 miljoonalla eurolla ollen alkuvuonna noin 5 miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatulot olivat 2 miljoonaa euroa (6 milj. euroa). Fingridin osuus pullonkaulatuloista lasketaan nykyisin Suomen ja Ruotsin väliseltä rajayhteydeltä. Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö, Elering AS, ovat vuokranneet Suomen ja Viron välisen rajasiirtokapasiteetin, Estlink 1 -siirtoyhteyden, sähkömarkkinoiden käyttöön. Fingridin 6 miljoonan euron vuokrakustannukset katettiin yhteydestä saaduilla pullonkaulatuloilla. Tasesähkön myynti oli 49 miljoonaa euroa (48 milj. euroa) ja osto 44 miljoonaa euroa (44 milj. euroa).
 
Häviösähkökustannukset laskivat 19 miljoonaan euroon (23 milj. euroa). Reservikustannukset nousivat hieman verrattuna edelliseen vuoteen.
Turpeen syöttötariffin hoito poistui Fingridin vastuulta vuoden 2010 lopussa.
Liikevaihto (milj.€)
1-3/11
1-3/10
Kantaverkkotulot
77,8
74,8
Tasesähkön myynti
48,8
48,3
Läpisiirtotuotot
7,0
2,8
Rajasiirto
6,1
6,3
Estlink pullonkaulatulot
6,0
0,0
Tehoreservi
2,5
4,6
Pohjoismaiset pullonkaulatulot
1,6
5,7
Muu liikevaihto
1,7
2,8
Liiketoiminnan muut tuotot
0,5
0,5
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
152,1
145,7
 
Kulut (milj. €)
1-3/11
1-3/10
Tasesähkön osto
43,8
44,1
Häviösähkön hankinta
18,9
22,8
Poistot
16,8
16,6
Estlink verkkovuokrat
5,7
0,0
Reservit
5,5
5,1
Henkilöstö
5,5
4,8
Tehoreservi
3,7
3,5
Kunnonhallinta
3,0
3,6
Läpisiirtomaksut
2,3
2,1
Muut kustannukset
5,3
4,7
Kulut yhteensä
110,4
107,3
Liikevoitto*
41,7
38,5
 
* ilman johdannaisten arvonmuutoksia
Konsernin liikevoitto oli 42 miljoonaa euroa (41 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten arvonmuutoksia 0 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). Voitto ennen veroja oli 36 miljoonaa euroa (35 milj. euroa) ja laaja tulos 16 miljoonaa euroa (22 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 29,7 % (27,9 %).
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten kolmen kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.
Investoinnit
 
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-maaliskuussa 40,3 miljoonaa euroa (23,2 milj. euroa vastaavana aikana 2010). 
 
Fingridissä käynnissä olevat suurhankkeet ovat edenneet suunnitellusti. Suomen ja Ruotsin välille rakennettavan Fenno-Skan 2 tasasähköyhteyden rakentamisessa puolet merikaapelista on saatu valmistettua tehtaalla. Myös Suomen ja Viron välisen tasasähköyhteyden EstLink 2 valmistelussa on edistytty merkittävästi, ja työmaatoiminta on käynnistynyt sekä Suomen että Viron puolella. Forssaan sijoittuvan uuden varavoimalaitoksen rakentaminen eteni tammikuussa peruskiven muurausvaiheeseen.

Keväällä otettiin käyttöön Satakunnan alueen sähkönsyöttöä varmistava Rauman kolmas 400 / 110 kV päämuuntaja.
 
Vuoden alkupuoliskolla tehtiin useita hankintapäätöksiä, joista merkittävimmät ovat  Huutokosken 400 kV sähköaseman uusiminen, Kuninkoja - Räntämäki 2 x 110 kV voimajohdon uusiminen,  Uusnivalan sähköasemaurakkaan liittyvät johtojärjestelyt sekä Alapitkän 400 MVA päämuuntajan perushuolto. 
 
Fingridin toimintamallissa ulkoiset palvelutoimittajat ovat strategisesti keskeinen resurssi. Alkuvuodesta ilmoitettiin toimittajarekisterin päivityksestä investointien osalta ja samalla toimittajarekisteri laajennettiin kattamaan myös sähköasema- ja voimajohtokunnossapidon sekä voimajohtojen yleissuunnittelun. Toimittajarekisterin avulla Fingrid pyrkii varmistamaan rakentamis- ja kunnossapitoresurssien riittävyyden, osaamisen, laadun ja toimintavalmiuden.

Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 25,3 terawattituntia (25,4 TWh vuonna 2010). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 18,7 terawattituntia, mikä oli 74 prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähkönkulutus nousi helmikuun puolivälin pakkasilla lähelle kaikkien aikojen ennätystä. Talven kulutushuippu saavutettiin perjantaina 18.2. kello 9-10, jolloin tuntikulutus ylitti 14800 MWh. Suomi on huippukulutustilanteissa riippuvainen sähkön tuonnista. Talven huippukulutustunnilla tuonnin osuus oli vajaa 2800 MWh ja kotimaisen tuotannon hieman yli 12 000 MWh. Sähköverkossa rajajohdoilla huippukulutusviikolla esiintyneistä häiriöistä huolimatta sähkön riittävyys Suomessa ei ollut vaarassa.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli pääosin vientiä Ruotsiin. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 0,3 terawattituntia (0,4 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 2,0 terawattituntia (2,0 TWh).
Tammi-maaliskuussa sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä ja Virosta oli lähes täysimääräisesti käytössä. Sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 3,0 TWh (3,1 TWh) ja Virosta  0,7 TWh (0,7 TWh).

Kantaverkossa ei ollut tarkastelukaudella merkittäviä häiriöitä. Taajuusohjattujen reservien hankinnassa siirryttiin vuoden alussa uuteen vuosi- ja tuntimarkkinoiden avulla tehtävään hankintaan. Uudistetulla hankintamenetelmällä reservien määrän ennustettavuus ja optimointi on aiempaa helpompaa.
 
Voimajärjestelmän käyttö
1-3/11
1-3/10
Sähkön kulutus Suomessa TWh
25,3
25,4
Fingridin siirtovolyymi
18,7
19,2
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
0,4
0,4
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
 
 
vienti Ruotsiin TWh
2,0
2,0
tuonti Ruotsista TWh
0,3
0,4
Sähkön siirto Suomi-Viro
 
 
vienti Viroon TWh
0,0
0,0
tuonti Virosta
0,7
0,7
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
 
 
tuonti Venäjältä TWh
3,0
3,1
 
Sähkömarkkinat
 
Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli 66,10 €/MWh ja Suomen aluehinta oli 64,80 €/MWh vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vähäiset vesivarannot ja kylmän sään lisäämä sähkön kulutus Pohjoismaissa nostivat sähkön hintaa pohjoismaisilla markkinoilla. Edellisvuodesta poiketen Suomen aluehinta oli alkuvuonna pohjoismaista systeemihintaa halvempi.
 
Korkeimmillaan sähkön aluetuntihinta Suomessa oli yli 250 euroa megawattitunnilta. Edellisvuoden hintapiikeiltä kuitenkin vältyttiin. Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Baltiasta pohjoismaisille markkinoille siirretty sähkö varmisti sähkön saantia ja tasapainotti hintakehitystä Pohjoismaissa.
 
Sähkön rajasiirtoa Euroopassa on tehostanut viime vuoden lopulla toteutettu markkinamekanismi. Mekanismi mahdollistaa rajakapasiteetin tehokkaamman allokoinnin ja varmistaa aina sähkön virtaamisen halvemmalta alueelta kalliimmalle alueelle Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden välillä. Näiden alueiden siirtokapasiteetin riittämättömyyden vuoksi sähkön hintataso Pohjoismaissa nousi alkuvuonna kuitenkin selkeästi korkeammaksi kuin Keski-Euroopassa.
 
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomen ja Ruotsin siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat sähkökauppaa Suomen ja Ruotsin rajalla noin 20 % ajasta. Huoltotöiden rajoittama siirtokapasiteetti ei ole riittänyt vastaamaan niukkojen vesivarantojen aiheuttamaa suurta vientikysyntää muihin Pohjoismaihin. Suomen ja Ruotsin sähkön hinnat ovatkin eronneet alkuvuonna huomattavasti useammin kuin aikaisempina vuosina.
 
Suomen ja Viron aluehinnat ovat poikenneet toisistaan yli 80 % ajasta, vaikka maiden välillä olevaa kapasiteettia ei ole jouduttu rajoittamaan. Suomen ja Viron välinen yhteys on muodostanut pohjoismaisen pörssialueen tukkoisimman tarjousaluerajan.
 
Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 0,8 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa vuonna 2010). Nämä aiheutuivat pääosin Viron ja Suomen välisen siirtoyhteyden häiriöiden aikaisista vastakaupoista sekä Etelä- ja Pohjois-Suomen välisten yhteyksien vastakaupoista.
 
Sähkömarkkinat
1-3/11
1-3/10
NordPool systeemihinta €/MWh, keskihinta
66,10
59,78
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
64,80
71,57
Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€
66,4
111,2
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€
3,3
5,0
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %
20,2
13,8
Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M€
1,6
5,7
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€
12,0
 
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä (%)
81,9
 
Fingridin osuus Suomen ja Viron välisistä
pullonkaulatuloista M€*
6,0
 
* maksettu Estlink-yhteyden keskeytystilanteita lukuunottamatta verkkovuokrana yhteyden omistajille
 
Rahoitus
 
Konsernin rahoitustilanne säilyi hyvänä. Konserninrahoituskulut olivat tarkastelukauden aikana 6 miljoonaa euroa (6 milj. euroa). Nettorahoituskulut ilman johdannaisten arvonmuutoksia olivat 4 milj. euroa (3 milj. euroa) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 31. maaliskuuta 2011 olivat 206 miljoonaa euroa (204 milj. euroa).  Lisäksi yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.

Korolliset lainat olivat 1 047 miljoonaa euroa (1 004 milj. euroa), josta pitkäaikaisia oli 840 miljoonaa euroa (637 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 207 miljoonaa euroa (367 milj. euroa).
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 50 miljoonaa euroa (37 milj. euroa).

Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 260 (257).
Tilintarkastus

Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
 
Loppuvuoden kehitys ja tilikauden jälkeiset tapahtumat

Fingrid Oyj allekirjoitti 250 miljoonan euron valmiusluoton 18.4.2011. Valmiusluoton laina-aika on 5 vuotta. Valmiusluotto korvaa vuonna 2005 allekirjoitetun 250 miljoonan euron valmiusluoton.  Valmiusluoton pääjärjestäjinä toimivat Barclays Capital, Danske Bank, Handelsbanken Capital Markets, ING Bank, Nordea Pankki ja Pohjola Pankki.
Pohjolan Voima Oy ja Fortum Power and Heat Oy ovat myyneet 19.4.2011 Fingridin omistusosuutensa Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Omistusmuutokset pohjautuvat EU:n sisämarkkinadirektiiviin, joka on edellyttänyt siirtoverkkoyritysten eriyttämistä sähkön tuotantoa ja myyntiä harjoittavista yrityksistä maaliskuuhun 2012 mennessä.
Suomen valtio osti noin 81 prosenttia ja Ilmarinen noin 19 prosenttia Fortumin ja PVO:n omistamista Fingridin osakkeista. Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus Fingridissä on 53,1 %, Ilmarisen 19,9 % ja muiden osakkaiden, jotka pääosin ovat suomalaisia eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöitä 27 %.
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) nosti 20.4. 2011 Fingrid Oyj:n luottoluokitusta. Luokitusta nostettiin valtion omistusosuuden lisääntymisen johdosta. Pitkäaikainen luottoluokitus nousi A+ tasolta AA- tasolle ja lyhytaikainen luokitus tasolta A-1 tasolle A-1+. Tulevaisuuden näkymä arvioidaan vakaaksi (Stable outlook).
Fingrid-konsernin koko vuoden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla.
 
Hallitus
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 31.3.2011
 
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041