27.10.2011 12.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011

Taloudellinen tulos 
 
Konsernin heinä - syyskuun liikevaihto oli 88 miljoonaa euroa (86 milj. euroa vastaavana aikana vuonna 2010). Muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Kantaverkkotulot olivat 36 milj. euroa (36 milj. euroa) ja tasesähkön myynti oli 34 miljoonaa euroa (32 milj. euroa). IFRS:n mukainen tulos ennen veroja oli -6 miljoonaa euroa (2 milj. euroa) heinä - syyskuussa.

Konsernin tammi-syyskuun liikevoitto oli 39 miljoonaa euroa (51 milj. euroa), joka sisältää mm. sähköjohdannaisten arvonmuutoksia - 3,1 miljoonaa euroa (+1,5 milj. euroa). Konsernin IFRS:n mukainen tulos ennen veroja oli 26 miljoonaa euroa (42 milj. euroa) ja konsernin laaja tulos -4 miljoonaa euroa (39 milj. euroa) tammi - syyskuussa. Konsernin omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 27,1 % (28,3 %).

Konsernin tammi - syyskuun liikevaihto oli 331 miljoonaa euroa (318 milj. euroa). Muut tuotot olivat 2 miljoonaa euroa (3 milj. euroa). Kantaverkkotulot nousivat vuoden alussa toteutetun 4,5 % tariffikorotuksen vaikutuksesta ja olivat 152 miljoonaa euroa (147 milj. euroa). Tasesähkön myynti oli 121 miljoonaa euroa (111 milj. euroa). Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista oli 15 miljoonaa euroa (14 milj. euroa). Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä pysyivät edellisvuoden tasolla. Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering AS ovat vuokranneet Suomen ja Viron välisen rajasiirtokapasiteetin Estlink 1 -siirtoyhteyden sähkömarkkinoiden käyttöön huhtikuusta 2010 alkaen. Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Viron väliseltä yhteydeltä olivat 8,8 miljoonaa euron (3,3 milj. euroa). Fingridin Pohjoismaiset pullonkaulatulot olivat 12 miljoonaa euroa (8 milj. euroa). Edellisestä vuodesta poiketen yhtiö saa pullonkaulatuloja vain Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä. Tammi-syyskuussa liikevaihto ja muut tuotot olivat yhteensä 332 miljoonaa euroa (321 milj. euroa).

 

​Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)1-9/11​1-9/10​7-9/11​7-9-6/10​
Kantaverkkotulot​ 151,5​ 147,3​ 36,4​ 35,8​
Tasesähkön myynti​ 120,6​ 110,8​ 33,6​ 31,7​
Läpisiirtotuotot​ 14,7​ 14,5​ 1,5​ 4,8​
Rajasiirto​ 17,5​ 17,6​ 5,2​ 5,3​
Suomi- Viro pullonkaulatulot**​ 8,8​ 3,3​ 0,5​ 1,7​
Tehoreservi​ 2,5​ 11,5​ 0,0​ 3,4​
Suomi- Ruotsi pullonkaulatulot​ 11,7​ 7,9​ 9,5​ 1,3​
Muu liikeviahto​ 3,3​ 5,4​ 1,2​ 1,6​
Muut tuotot​ 1,7​ 2,6​ 0,7​ 0,7​
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä​ 332,3 320,9 88,7 86,1

 
Tammi-syyskuussa tasesähkön osto oli 109 miljoonaa euroa (96 milj. euroa). Sähkön siirron häviöt olivat 47 miljoonaa euroa (47 milj. euroa). Reservikustannukset nousivat 21 miljoonaan euroon (16 milj. euroa). Poistot ja henkilöstökulut nousivat hieman verrattuna edelliseen vuoteen, kun taas kantaverkon kunnonhallintakustannukset laskivat. Tammi-syyskuussa kulut olivat yhteensä 289 miljoonaa euroa (271 milj. euroa.).

 
 
Kulut (milj. €)​1-9/11​1-9/10​7-9/11​7-9/10​
Tasesähkön osto​ 109,4​ 96,2​ 30,4​ 26,2​
Häviösähkön hankinta​ 46,9​ 46,7​ 16,6​ 12,0​
Poistot​ 50,3​ 49,9​ 16,8​ 16,6​
Suomi - Viro verkkovuokrat**​ 8,6​ 3,2​ 0,4​ 1,6​
Reservit​ 21,2​ 16,0​ 9,7​ 5,2​
Henkilöstö​ 14,5​ 14,1​ 4,3​ 4,0​
Tehoreservi​ 2,5​ 9,6​ 0,0​ 3,1​
Kunnonhallinta​ 11,2​ 12,8​ 4,0​ 3,7​
Läpisiirtomaksut​ 8,5​ 7,4​ 3,7​ 3,0​
Muut kustannukset​ 16,4​ 15,4​ 5,2​ 5,4​
Kulut yhteensä​ 289,4​ 271,2​ 91,2​ 80,8​
Liikevoitto*​ 42,8​ 49,7​ -2,5​ 5,3

 * ilman johdannaisten arvonmuutoksia

 
** Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 8,8 milj. euroa. Kulut, Suomi-Viro verkkovuokrat, olivat 8,6 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,3 milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa.
 
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten yhdeksän kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.
 
Fingrid  on päättänyt korottaa vuoden 2012 alusta kantaverkkomaksuja keskimäärin 30 prosenttia. Yhtiö varautuu investoimaan 1,7 miljardia euroa uusiin siirtoyhteyksiin ja varavoimalaitoksiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2012 alusta voimaan tuleva uusi sopimuskausi on nelivuotinen, mutta kantaverkkomaksut tarkistetaan vuosittain.
 
Investoinnit 
 
Suomen ja Ruotsin välille on valmistumassa uusi sähkönsiirtoyhteys Fenno-Skan 2. Merikaapelin asennus merenpohjaan saatiin valmiiksi heinäkuussa ja projekti eteni testaamisvaiheeseen alkusyksyn aikana.  Merikaapeliyhteys saadaan valmiiksi ja markkinoiden käyttöön joulukuussa 2011. Valmistuttuaan Fenno-Skan 2 lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia noin 40 prosenttia.
 
Yhtiön muutkin suurprojektit etenevät suunnitellusti. EstLink 2 - yhteyden maanrakennustyöt ovat valmistuneet ja voimajohto- sekä rakennustyöt käynnistyneet kesän 2011 aikana. Vuonna 2014 valmistuva EstLink 2 tulee lähes kolminkertaistamaan Suomen ja Viron välisen siirtokapasiteetin. Käyttövarmuutta edistävän Forssan varavoimalaitoksen pääkoneistot on asennettu paikoilleen ja rakennustyöt ovat edenneet loppusuoralle. Forssan varavoimalaitos valmistuu vuonna 2012. Itä-Suomen siirtokykyä ja käyttövarmuutta vahvistavan Yllikkälä-Huutokoski 400 kV siirtoyhteyden pylväiden pystytys on käynnistynyt ja kytkinlaitosten rakentaminen alkanut. Projekti valmistuu vuonna 2013.
 
Tuovilan uusi 110 kV kytkinlaitos ja siihen liittyvät voimajohdot mukaan lukien uusi Tuovila - Seinäjoki 110 kV on otettu käyttöön. Käyttöönotot vaativine keskeytys- ja johdinjärjestelyineen on tehty heinä-syyskuun 2011 aikana.
 
Yhtiö on tehnyt investointipäätöksen Tihisenniemi - Katerma 110 kV voimajohdon uusimisesta. Tihisenniemi - Katerma 110 kV voimajohdon uusiminen on osa Kainuun verkon kehittämistä. Voimajohto uusitaan sen huonon kunnon, riittämättömän siirtokyvyn, rakenteesta johtuvan häiriöherkkyyden ja jännitteen laatuongelmien vuoksi. Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuvan voimajohdon pituus on 69 km. Yhtiö on päättänyt sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidon hankinnasta vuosille 2012 - 2014.
 
Fingrid esitteli Porin Farmari 2011 -näyttelyssä uuden voimajohtopylvästyypin, joka vapauttaa peltopinta-alaa viljelyyn sekä helpottaa maan turvallista muokkaamista. Peltopylväitä on suunniteltu käytettävän ensimmäisen kerran vuonna 2012 alkavassa hankkeessa.
 
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat heinä - syyskuussa 58 miljoonaa euroa (24 milj. euroa vastaavana aikana 2010). Tammi-syyskuun bruttoinvestoinnit olivat 168 miljoonaa euroa (87 milj. euroa).
 
Voimajärjestelmä 
 
Suomessa kulutettiin sähköä heinä - syyskuussa 18,2 terawattituntia (18,5 TWh vastaavana aikana 2010). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 14,6 terawattituntia, mikä oli 80 prosenttia Suomen kulutuksesta. Heinä-syyskuussa Suomen sähkönkulutus laski 1,9 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tämä johtui pääosin teollisuuden viimeisen neljänneksen kulutuksen laskusta. Tammi-syyskuussa sähkönkulutus laski 0,7 prosenttia viime vuodesta ollen 62,8 terawattituntia (63,3 TWh).
 
Sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä on alkuvuoden vientipainotteisesta tilanteesta kääntynyt kesäkuusta lähtien suureen tuontiin. Fenno-Skan 2 yhteyden rakennustyöt ovat ajoittain rajoittaneet markkinoille tarjottavaa kapasiteettia. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä - syyskuun aikana 3,1 terawattituntia (1,5 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,0 terawattituntia (0,4 TWh). Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 3,8 terawattituntia (2,1 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 3,3 terawattituntia (4 TWh).
 
Sähkön siirto Virosta on tuontipainotteisen alkuvuoden jälkeen kääntynyt kesän kuluessa vientipainotteiseksi. Sähköä tuotiin Virosta heinä - syyskuussa 0,1 terawattituntia (0,2 TWh) ja vietiin 0,2 terawattituntia (0,2 TWh). Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 1,4 terawattituntia (1,4 TWh) ja vietiin 0,2 terawattituntia (0,2 TWh).
 
Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä on ollut käytössä lähes täysimääräisesti alkusyksyyn asti, jonka jälkeen tuonti on ajoittain ollut siirtokapasiteetin sallimaa määrää pienempää. Heinä-elokuussa tuontikapasiteettia rajoittivat Viipurin tasasähköaseman sekä Venäjän verkon huoltotyöt. Heinä-syyskuussa sähköä tuotiin Venäjältä 2,3 terawattituntia (2,3 TWh) ja tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Venäjältä 8,5 terawattituntia (8,3 TWh).

 

​Voimajärjestelmän käyttö1-9/11​1-9/10​7-9/11​7-9/10​
Sähkön kulutus Suomessa TWh​ 62,8​ 63,3​ 18,2​ 18,5​
Fingridin siirtovolyymi TWh​ 48,0​ 49,8​ 14,6​ 15,0​
Fingridin häviösähkövolyymi TWh​ 0,9​ 0,9​ 0,3​ 0,2​
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
vienti Ruotsiin TWh​ 3,3​ 4,0​ 0,0​ 0,4​
tuonti Ruotsista TWh​ 3,8​ 2,1​ 3,1​ 1,5​
Sähkön siirto Suomi-Viro
vienti Viroon TWh​ 0,2​ 0,2​ 0,2​ 0,2​
tuonti Virosta TWh​ 1,4​ 1,4​ 0,1​ 0,2​
Sähkön siirto Suomi-Venäjä​
tuonti Venäjältä TWh​ 8,5​ 8,3​ 2,3​ 2,3​

   

Sähkömarkkinat 

Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli heinä-syyskuussa 35,95 euroa megawattitunnilta (45,90 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2010) ja Suomen aluehinta oli 43,35 euroa megawattitunnilta (47,72 €/MWh). Tammi-syyskuussa Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta oli 51,43 euroa megawattitunnilta (50,20 €/MWh) ja Suomen aluehinta oli 53,37 euroa megawattitunnilta (53,70 €/MWh).
 
Kulunut kesä ja syksy oli erittäin sateinen Etelä-Norjassa. Norjassa tuotettiin sähköä runsaasti yli oman tarpeen. Keskeiset pohjoismaiset siirtoyhteydet olivat täydessä kuormassa. Siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat merkittävästi sähkökauppaa, myös Suomen ja Ruotsin rajalla. Rajoituksia oli tammi-syyskuussa 24,5 % ajasta (7,2 %). Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat tammi-syyskuussa yhteensä 23 milj. euroa (7,9 milj. euroa), joista Fingridin osuus on 50 prosenttia.
 
Suomen ja Viron aluehinnat ovat poikenneet toisistaan 50,4 % ajasta, joka on 38,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden toisella neljänneksellä.
 
Tammi-syyskuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 1 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa vastaavana aikana 2010).
 
Sähkön myyntiin Venäjältä Suomeen avautui elokuun puolivälissä suora pörssikauppamahdollisuus, jossa sähkön tuoja voi myydä sähköä suoraan pohjoismaiseen pörssiin. Suora pörssikauppa on ensi askel kohti entistä markkinaehtoisempia menettelyjä maiden ja samalla EU:n ja Venäjän välisessä sähkökaupassa. Alkuvaiheessa suoran kaupan määrä on suhteellisen pieni, enintään 100 megawattia, kun se perinteisessä kahdenvälisessä kaupassa on 1200 megawattia. Toistaiseksi kauppaa voi käydä vain Venäjältä Suomeen päin.

 

Sähkömarkkinat1-9/11​1-9/10​7-9/11​7-9/10​
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta​ 51,43​ 50,18​ 35,95​ 45,90​
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta​ 53,37​ 53,67​ 43,35​ 47,72​
Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€*​ 74,4​ 160,0​ 43,0​ 16,7​
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*​ 23,0​ 7,9​ 19,0​ 2,2​
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*​ 24,5​ 7,2​ 46,6​ 1,1​
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*​ 17,8​ 6,5​ 0,9​ 3,4​
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*​ 50,4​ 44,4​ 12,5​ 24,9​

 

* Pohjoismaisista pullonkaulatuloista Fingrid saa tuloja 6.12.2010 alkaen vain Suomen ja Ruotsin välisistä pullonkaulatuloista. Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin tuotot olivat 8,8 milj. euroa ja kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) 8,6 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille (Fingridin saama erotus 0,3 milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa). Molempien yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.
 
Rahoitus 
 
Konsernin nettorahoituskulut heinä - syyskuun aikana olivat 1 miljoonaa euroa (2 milj. euroa).  Tammi - syyskuun aikana nettorahoituskulut olivat 14 miljoonaa euroa (10 milj. euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 1 miljoonaa euroa positiivinen (2 milj. euroa negatiivinen). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30. syyskuuta 2011 olivat 202 miljoonaa euroa (202 milj. euroa). Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
 
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 88 miljoonaa euroa negatiivinen (-13 milj. euroa) tammi-syyskuun välisenä aikana.  Korolliset lainat olivat 1 141 miljoonaa euroa (1041 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 707 miljoonaa euroa (697 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 434 miljoonaa euroa (344 milj. euroa).
 
Rahoituksen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 54 miljoonaa euroa (51 milj. euroa).
 
Henkilöstö 
 
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 265 (261).
 
Tilintarkastus 
 
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
 
Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja arvio loppuvuoden kehityksestä 
 
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) päivitti Fingrid Oyj:n luottoluokitukset  24.10. 2011 ja piti ne ennallaan. Pitkäaikainen luottoluokitus on AA- ja lyhytaikainen luokitus on A-1+. Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymä säilyi vakaana.
 
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch Ratings alensi 20.10.2011 Fingrid Oyj:n liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle A+ tasolta AA-. Fitch Ratingsin luokitus yhtiölle aleni A tasolle A+ tasolta. Fingrid Oyj:n lyhytaikainen luottoluokitus säilyi F1 tasolla. Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymän Fitch Ratings muutti negatiivisesta vakaaksi.
 
Fingrid-konsernin koko vuoden tilikauden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia arvioidaan alenevan viime vuoden tasolta. Pullonkaulatulojen ennakoimattomuus vaikeuttaa koko vuoden tuloksen arvioimista.
 
Hallitus
 
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.9.2011
 
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041