19.8.2011 11.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2011

Taloudellinen tulos

Konsernin huhti - kesäkuun liikevaihto oli 91 miljoonaa euroa (87 milj. euroa vastaavana aikana vuonna 2010). Kantaverkkotulot olivat 37 milj. euroa (37 milj. euroa) ja tasesähkön myynti oli 38 miljoonaa euroa (31 milj. euroa). IFRS:n mukainen tulos ennen veroja oli -4 miljoonaa euroa (5 milj. euroa) huhti - kesäkuussa.

Konsernin tammi - kesäkuun liikevaihto oli 243 miljoonaa euroa (233 milj. euroa). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,0 miljoonaa euroa (2,1 milj. euroa).
Kantaverkkotulot nousivat vuoden alussa toteutetun kantaverkkotariffin 4,5 % noston vaikutuksesta edellisvuoteen verrattuna ja olivat 115 miljoonaa euroa (112 milj. euroa). Tasesähkön myynti oli 87 miljoonaa euroa (79 milj. euroa). Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja läpisiirtotuotot olivat 13 milj. euroa (10 milj. euroa). Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä pysyivät edellisvuoden tasolla. Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering AS ovat vuokranneet Suomen ja Viron välisen rajasiirtokapasiteetin Estlink 1 -siirtoyhteyden sähkömarkkinoiden käyttöön huhtikuusta 2010 alkaen. Fingridin vuokrakustannukset katettiin yhteydestä saaduilla 8,3 milj. euron (1,6 milj. euroa) pullonkaulatuloilla. Fingridin saamat pohjoismaiset pullonkaulatuotot olivat viime vuoden poikkeuksellisen suuria tuottoja huomattavasti pienemmät. Lisäksi Fingridin osuus pullonkaulatuloista lasketaan nykyisin vain Suomen ja Ruotsin väliseltä rajayhteydeltä.

Tammi-kesäkuussa tasesähkön osto oli 79 miljoonaa euroa (70 milj. euroa). Sähkön siirron häviöt olivat viime vuoden poikkeuksellisen suuria häviöitä pienemmät ja häviökustannukset alenivat 30 miljoonaan euroon (35 milj. euroa). Reservikustannukset, poistot ja henkilöstökulut nousivat hieman verrattuna edelliseen vuoteen, kun taas kantaverkon kunnonhallintakustannukset laskivat.

​Liikevaihto (milj. €)1-6/11​1-6/10​4-6/11​4-6/10​
Kantaverkkotulot​ 115,1​ 111,6​ 37,2​ 36,8​
Tasesähkön myynti​ 87,0​ 79,1​ 38,2​ 30,8​
Läpisiirtotuotot​ 13,2​ 9,6​ 6,2​ 6,9​
Rajasiirto​ 12,3​ 12,3​ 6,2​ 6,0​
Estlink pullonkaulatulot​ 8,3​ 1,6​ 2,3​ 1,6​
Tehoreservi​ 2,5​ 8,1​ 0,0​ 3,5​
Pohjoismaiset pullonkaulatulot​ 2,1​ 6,6​ 0,5​ 0,9​
Muu liikeviahto​ 2,1​ 3,9​ 0,4​ 1,1​
Liiketoiminnan muut tuotot​ 1,0​ 2,1​ 0,5​ 1,5​
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä​ 243,6​ 234,8​ 91,5​ 89,0​

 

 

Kulut (milj. €)​1-6/11​1-6/10​4-6/11​4-6/10​
Tasesähkön osto​ 79,0​ 70,0​ 35,2​ 25,9​
Häviösähkön hankinta​ 30,2​ 34,7​ 11,4​ 12,0​
Poistot​ 33,6​ 33,3​ 16,8​ 16,7​
Estlink verkkovuokrat​ 8,1​ 1,5​ 2,4​ 1,5​
Reservit​ 11,5​ 10,8​ 6,0​ 5,7​
Henkilöstö​ 10,2​ 10,0​ 4,7​ 5,2​
Tehoreservi​ 2,5​ 6,5​ -1,2​ 3,1​
Kunnonhallinta​ 7,2​ 9,0​ 4,2​ 5,4​
Läpisiirtomaksut​ 4,8​ 4,4​ 2,5​ 2,3​
Muut kustannukset​ 11,3​ 10,0​ 5,9​ 5,3​
Kulut yhteensä​ 198,3​ 190,4​ 87,8​ 83,1​
Liikevoitto*​ 45,4​ 44,4​ 3,7​ 5,9

 * ilman johdannaisten arvonmuutoksia

 

Tammi-kesäkuun liikevoitto oli 44 miljoonaa euroa (47 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten arvonmuutoksia -2 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 31 miljoonaa euroa (40 milj. euroa) ja laaja tulos 6 miljoonaa euroa (36 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,3 % (28,2 %).


Fingrid ja Alpiq Eurotrade S.a.r.l sidonnaisasiamiehenään Energiakolmio Oy allekirjoittivat toukokuussa kolmivuotisen sopimuksen Fingridin kantaverkon häviösähkön salkunhallinnasta. Tavoitteena on suojautua äkillisiltä markkinahintojen muutoksilta ja siten turvata kantaverkkotariffin tasaisuus ja ennustettavuus. Sähkön fyysisen hankinnan Fingrid tekee edelleen itse sähköpörssistä.

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten kuuden kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat huhti - kesäkuussa 70,0 miljoonaa euroa (40,4 milj. euroa vastaavana aikana 2010). Tammi-kesäkuun bruttoinvestoinnit olivat 110,3 miljoonaa euroa (63,7 milj. euroa).

Fingrid on tehnyt loppukevään aikana useita hankintapäätöksiä. Hikiän sähköaseman uusimisen toteuttaa ABB Oy. Uusi asema korvaa nykyisen teknistä käyttöikää lähestyvän Hyvinkään kytkinlaitoksen ja lisää Etelä-Suomen käyttövarmuutta. Sopimus kolmen uuden päämuuntajan toimituksesta allekirjoitettiin Siemens Osakeyhtiön kanssa. Uusilla muuntajilla parannetaan kantaverkon käyttövarmuutta ja energiatehokkuutta. Muuntajat (400 MVA 400 kV) otetaan käyttöön Hausjärvellä Hikiän, Porvoossa Anttilan ja Lappeenrannassa Yllikkälän sähköasemilla vuosina 2013 - 2014.

YVA ry myönsi keväällä Fingridille vuoden 2011 Hyvä YVA -palkinnon Ventusneva – Pyhänselkä 400 kilovoltin voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista. Yhdistys katsoo Fingridin antavan hyvän esimerkin siitä, kuinka kuntien ja asukkaiden ehdottamat ratkaisut otetaan arviointiin mukaan varteenotettavina voimalinjavaihtoehtoina.

Forssan ja Liedon välisen voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. Suunnitteilla on nykyisten 110 kilovoltin voimajohtojen korvaaminen 400 ja 110 kilovoltin johdoilla. Lähtökohtana on uusien voimajohtojen sijoittaminen yhteispylväsrakenteena nykyisen voimajohdon paikalle.

Fingrid suunnittelee myös Keski-Suomen ja Oulujoen välille nykyistä korkeamman jännitetason voimajohtoa parantaakseen pohjois-eteläsuuntaista siirtokapasiteettia ja käyttövarmuutta. Tarkasteltavat voimajohtoreitit ulottuvat useille paikkakunnille Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Tarkasteltavasta johtoreitistä riippuen voimajohdon pituudeksi tulee noin 300 - 340 kilometriä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn valmistelu on käynnistynyt kevään aikana.

Fingrid on lisäksi käynnistänyt ympäristöselvitykset uusien ydinvoimaloiden liittämisestä kantaverkkoon. Taustaselvitykset alkavat useilta paikkakunnilta Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä sekä myöhemmässä vaiheessa Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Fingrid tekee päätökset voimajohtojen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta ydinvoimalaitoshankkeista vastaavien yhtiöiden päätöksenteon mukaisesti.

Fingridin suurprojektit etenevät aikataulussa. Fenno-Skan 2 merikaapeli laskettiin Pohjanlahteen kesän 2011 aikana. Valmistuttuaan tasasähköyhteys Fenno-Skan 2 kasvattaa Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia 40 %. Suomen ja Viron välisen siirtokapasiteetin lähes kolminkertaistava uusi tasasähköyhteys EstLink 2 on edennyt maarakennustyövaiheeseen. Tulevaisuuden käyttövarmuutta edistävän Forssan varavoimalaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä ja rungon pystytys on alkanut.


Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin sähköä huhti - kesäkuussa 19,1 terawattituntia (19,2 TWh vastaavana aikana 2010). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 14,7 terawattituntia, mikä oli 77 prosenttia Suomen kulutuksesta. Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus laski hieman viime vuodesta ollen 44,6 terawattituntia (44,7 TWh).

Alkuvuoden vientipainotteinen sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä kääntyi kesäkuussa tuonniksi. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen huhti - kesäkuun aikana 0,3 terawattituntia (0,4 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 1,3 terawattituntia (1,6 TWh). Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 0,7 terawattituntia (0,7 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 3,2 terawattituntia (3,6 TWh).

Sähkön siirto Virosta on ollut enimmäkseen tuontia. Kesäkuussa tuonti pieneni erityisesti päiväsaikaan. Sähköä tuotiin Virosta huhti - kesäkuussa 0,6 terawattituntia (0,5 TWh). Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 1,3 terawattituntia (1,2 TWh).

Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä on ollut käytössä lähes täysimääräisesti. Huhti-kesäkuussa sähköä tuotiin Venäjältä 3,1 terawattituntia (2,9 TWh) ja tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Venäjältä 6,1 terawattituntia (6,0 TWh).

Kantaverkossa ei ollut merkittäviä häiriötä tarkastelukaudella, vaikkakin häiriöiden lukumäärä oli jonkin verran keskimääräistä suurempi. Toukokuussa järjestettiin Voimatalouspoolin johdolla suurin Suomessa koskaan pidetty häiriönselvitysharjoitus. Harjoituksessa testattiin erityisesti sähköyhtiöiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä sähköjärjestelmän vakavassa ja pitkittyneessä häiriötilanteessa. 

Fingrid sopi toukokuussa Lappeenrannan Lämpövoiman kanssa Mertaniemi 2 kaasuturbiinivoimalaitoksen käytöstä valtakunnallisena nopeana häiriöreservinä. Nopealla häiriöreservillä varmistetaan Suomen sähköjärjestelmän toiminta verkko- tai tuotantohäiriöiden aikana. Mertaniemi 2 kaasuturbiinit ovat teholtaan 2x35 megawattia ja yhdessä jo aiemmin sovitun Mertaniemi 1 voimalaitoksen kanssa laitosalueen varavoimakapasiteetti nousee noin 100 megawatin suuruiseksi.

​Voimajärjestelmän käyttö1-6/11​1-6/10​4-6/11​4-6/10​
Sähkön kulutus Suomessa TWh​ 44,6​ 44,7​ 19,1​ 19,2​
Fingridin siirtovolyymi TWh​ 33,4​ 34,9​ 14,7​ 15,6​
Fingridin häviösähkövolyymi TWh​ 0,6​ 0,6​ 0,2​ 0,2​
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi​
vienti Ruotsiin TWh​ 3,2​ 3,6​ 1,3​ 1,6​
tuonti Ruotsista TWh​ 0,7​ 0,7​ 0,3​ 0,4​
Sähkön siirto Suomi-Viro​
vienti Viroon TWh​ 0​ 0​ 0​ 0​
tuonti Virosta TWh​ 1,3​ 1,2​ 0,6​ 0,5​
Sähkön siirto Suomi-Venäjä​
tuonti Venäjältä TWh​ 6,1​ 6,0​ 3,1​ 2,9​

 

Sähkömarkkinat

Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli huhti-kesäkuussa 52,24 euroa megawattitunnilta (44,87 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2010) ja Suomen aluehinta oli 51,96 euroa megawattitunnilta (41,71 €/MWh). Tammi-kesäkuussa Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta oli 59,17 euroa megawattitunnilta (52,33 €/MWh) ja Suomen aluehinta oli 58,38 euroa megawattitunnilta (56,74 €/MWh).

Siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat sähkökauppaa Suomen ja Ruotsin rajalla huhti-kesäkuussa 6,6 % ajasta, joka on 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat tammi-kesäkuussa yhteensä 4,0 milj. euroa (5,7 milj. euroa). Pohjoismaiset pullonkaulatulot ovat pienentyneet kesää kohti Norjan vesitilanteen parantuessa ja kulutuksen pienentyessä.

Suomen ja Viron aluehinnat ovat poikenneet toisistaan 69,7 % ajasta, joka on 12,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Tammi-kesäkuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 1,0 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa vastaavana aikana 2010).

Vuoden alkupuoliskolla Fingrid, Svenska Kraftnät ja Nord Pool Spot ovat sopineet tehoreservijärjestelyn pääperiaatteista. Niiden mukaan reservin aktivointi tapahtuu jatkossa pääosin entiseen tapaan kalleimman hyväksytyn kaupallisen tarjouksen hintatasolla.

​Sähkömarkkinat1-6/11​1-6/10​4-6/11​4-6/10​
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta​ 59,17​ 52,33​ 52,24​ 44,87​
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta​ 58,38​ 56,74​ 51,96​ 41,71​
Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€​ 29,4​ 104,9​ 5,8​ 18,1​
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€​ 4,0​ 5,7​ 0,6​ 0,8​
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %​ 13,3​ 10,2​ 6,6​ 6,7​
Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M€​ 2,1​ 6,6​ 0,1​ 0,9​
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€​ 8,3​ 1,6​ 0,7​ 0,8​
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %​ 69,7​ 64,2​ 58,8​ 64,2​
Fingridin osuus Suomen ja Viron välisistä
pullonkaulatuloista M€*​
0,2​ 0,1​ 0,1​ 0,0​

 

 *pullonkaulatulot 8,3 milj. euroa ja verkkovuokrat 8,1 milj. euroa yhteyden omistajille (Fingridin saama erotus 0,2 milj. euroa syntyy Estlink-yhteyden häiriötilanteissa)
 
Rahoitus 
 
Konsernin nettorahoituskulut huhti - kesäkuun aikana olivat 6 miljoonaa euroa (1 milj. euroa).  Tammi - kesäkuun aikana nettorahoituskulut olivat 13 miljoonaa euroa (7 milj. euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli - 3 miljoonaa euroa (- 2 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat  30. kesäkuuta 2011 olivat 240 miljoonaa euroa (202 milj. euroa). Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
 
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli - 50 milj. euroa (- 4 milj. euroa) tammi-kesäkuu välisenä aikana. Tästä syystä korolliset velat lisääntyivät ja olivat 1 135 miljoonaa euroa (1 030 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 732 miljoonaa euroa (720 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 403 miljoonaa (309 milj. euroa). Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 45 miljoonaa euroa (47 milj. euroa). 
 
Yhtiökokous 
 
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.5.2011 Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2010, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi muutokset yhtiöjärjestykseen, joista keskeisimmät ovat hallituksen jäsenten määrän väheneminen seitsemästä viiteen ja hallituksen päätöksen kolmen neljäsosan enemmistövaatimuksen poistaminen.
 
Yhtiökokous valitsi vuodelle 2011 Fingrid Oyj:n hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut hallituksen jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet, joista kaksi varsinaista jäsentä ja varajäsentä valittiin yhtiöjärjestysmuutosten rekisteröintipäivään asti. Yhtiöjärjestysmuutokset rekisteröitiin 13.5.2011. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varsinaisiksi jäseniksi valittiin teollisuusneuvos Arto Lepistö (varapuheenjohtaja), työ- ja elinkeinoministeriö, energiajohtaja Elina Engman, Kemira Oyj, seniorisalkunhoitaja Timo Kärkkäinen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja pääomamarkkinajohtaja Esko Raunio, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola.
 
Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 2018,26 euroa osakkeelta hallituksen esityksen mukaisesti eli yhteensä 6 710 698,27 euroa. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
 
Henkilöstö 
 
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 264 (260).
 
Tilintarkastus 
 
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
 
Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja arvio loppuvuoden kehityksestä 
 
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch Ratings vahvisti 13. heinäkuuta 2011 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ ja lyhytaikaisen luottoluokituksen F1 sekä Fingridin kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelman luokituksen AA-. Fitch Ratings arvioi yhtiön tulevaisuuden näkymän negatiiviseksi (Negative Outlook). Luokitukset säilyivät ennallaan.
 
Fingrid-konsernin koko vuoden tilikauden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan alenevan viime vuoden tasolta.
 
Hallitus
 
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.6.2011
 
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041 

 

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2011