26.10.2010 00.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2010

 
Toimintakertomus
 
Voimajärjestelmän käyttö
Suomessa kulutettiin sähköä heinä - syyskuussa 18,5 terawattituntia (17,2 TWh vastaavana aikana vuonna 2009). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 15,0 terawattituntia, mikä oli 81 prosenttia Suomen kulutuksesta. Tammi-syyskuussa Suomen sähkönkulutus oli 63,1 terawattituntia (58,3 TWh), kasvua 8,2 prosenttia vastaavaan aikaan vuosi sitten.
 
Sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä vaihtui alkuvuoden vientitilanteesta tuonniksi heinäkuusta alkaen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä - syyskuun aikana 1,5 terawattituntia (1,2 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,4 terawattituntia (0,4 TWh). Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 2,1 terawattituntia (2,2 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 4 terawattituntia (2,8 TWh).
 
Sähkön siirto Virosta on ollut alkuvuonna enimmäkseen tuontia. Heinäkuusta lähtien siirto on ollut vientipainotteista. Sähköä tuotiin Virosta heinä - syyskuussa 0,2 terawattituntia (0,2 TWh) ja vietiin sähköä Viroon 0,2 TWh (0 TWh).  Tammi - syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 1,4 terawattituntia (1,1 TWh) ja vietiin 0,2 TWh (0,1 TWh).
Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä on ollut käytössä täysimääräisesti. Tasasähköyhteyden vuosihuolto rajoitti tuontikapasiteettia heinäkuussa. Heinä-syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 2,3 terawattituntia (2,5 TWh) ja tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Venäjältä 8,3 terawattituntia (8,6 TWh).
 
Syyskuun alussa valmistui selvitys lisääntyvän tuulivoiman vaikutuksesta pohjoismaisen voimajärjestelmän käyttöön. Selvityksen mukaan tuulivoiman määrän kasvu Pohjoismaissa nykyisestä noin 5000 megawatista 15000 -20000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä on hallittavissa. Tuulivoima edellyttää kuitenkin erilaisia voimajärjestelmän käyttövarmuutta turvaavia toimenpiteitä, joiden toteutukseen kantaverkkoyhtiöt ovat valmistautuneet.
 
Kantaverkko selvisi kesän myrskyistä vähin vaurioin. Jakeluverkkoja koetellut Asta-myrsky aiheutti puuvikoja yhdelle kantaverkon 110 kilovoltin johdolle Kaakkois-Suomessa. Voimakas myrsky aiheutti muutaman tunnin sähkökatkot Hämeessä kantaverkon 110 kilovoltin voimajohdoille elokuun alussa. Kaasuturbiinit jouduttiin käynnistämään Loviisan ydinvoimalaitoksen irrottua kantaverkosta 12.7.  Samanaikaisesti sähköä tuotiin Ruotsista täysimääräisesti. Elokuun puolivälissä kantaverkkoon aiheutui jännitteen alenemia Lounais-Suomessa asiakkaan voimalaitoksen kytkentöjen vuoksi.
 
Voimajärjestelmän käyttö
1-9/10
1-9/09
7-9/10
7-9/09
Sähkön kulutus Suomessa TWh
63,1
58,3
18,5
17,2
Fingridin siirtovolyymi TWh
49,8
45,6
15,0
13,9
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
0,9
0,7
0,2
0,2
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
 
 
 
 
vienti Ruotsiin TWh
4,0
2,8
0,4
0,4
tuonti Ruotsista TWh
2,1
2,2
1,5
1,2
Sähkön siirto Suomi-Viro
 
 
 
 
vienti Viroon TWh
0,2
0,1
0,2
0,0
tuonti Virosta TWh
1,4
1,1
0,2
0,2
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
 
 
 
 
tuonti Venäjältä
8,3
8,6
2,3
2,5
 
Sähkömarkkinoiden edistäminen
 
Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli heinä - syyskuussa 45,90 euroa megawattitunnilta (31,30 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2009) ja Suomen aluehinta oli 47,70 euroa megawattitunnilta (35,60 €/MWh). Tammi-syyskuussa Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta oli 50,20 euroa megawattitunnilta (34,50 €/MWh) ja Suomen aluehinta oli 53,70 euroa megawattitunnilta (36,00 €/MWh).
 
Siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat sähkökauppaa Suomen ja Ruotsin rajalla tammi- syyskuussa 7,2 % ajasta (5,1 % vastaavana aikana vuonna 2009). Erityisesti keväällä esiintyi tilanteita, joissa siirtokapasiteetti Suomesta Ruotsiin oli riittämätöntä. Loppukesällä pullonkaulat vähenivät. Siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat sähkökauppaa Suomen ja Viron rajalla huhti- syyskuussa 44,0 % ajasta.
 
Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat
tammi-syyskuussa yhteensä 7,9 milj. euroa (0,9 milj. euroa). Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Viron välisellä rajalla olivat huhti-syyskuussa yhteensä 6,5 milj. euroa. Fingridin osuus Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista oli 3,3 milj. euroa, jonka Fingrid on maksanut verkkovuokrana yhteyden omistajatahoille. 
Pohjoismaiset pullonkaulatulot tammi-syyskuulta olivat 160,0 milj euroa (54,4 milj. euroa). Pohjoismaiset pullonkaulatulot muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla.
 
Tammi-syyskuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 0,1 miljoonaa euroa
(0,6 milj. euroa vastaavana aikana 2009).
 
Suomen ja Viron välisen merikaapelin Estlink 1:n sähkönsiirtokapasiteetti avattiin kokonaan sähköpörssin Elspot-markkinoiden käyttöön maanantaista 20.9.2010 alkaen. Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering vuokrasivat Estlink -yhteydestä keväällä 250 megawattia siirtokapasiteettia ja myös loppukapasiteetin, 100 megawattia, eli yhteensä 350 megawattia Suomen ja Viron välistä siirtokapasiteettia on nyt markkinoiden käytössä. Lisäksi Fingrid on tehnyt investointipäätöksen toisen tasasähköyhteyden EstLink 2:n rakentamisesta Viron ja Suomen välille. Suunniteltu siirtoyhteys on 650 megawattia ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 320 miljoonaa euroa.

 
Sähkömarkkinat
1-9.10
1-9.09
7-9.10
7-9.09
NordPool systeemihinta €/MWh,
keskihinta
50,2
34,5
45,9
31,3
Suomen aluehinta €/MWh,
keskihinta
53,7
36,0
47,7
35,6
Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€
160,0
54,4
16,7
36,2
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€
7,9
0,9
2,2
0,4
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %
7,2
5,1
1,1
3,7
Fingridin osuus pullonkaulatuloista
Pohjoismaissa M€
7,9
3,7
1,3
2,4
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€
6,5
-
3,4
-
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %
44,4
-
24,9
-
Fingridin osuus Suomen ja Viron välisistä
pullonkaulatuloista M€*
3,3
-
1,7
-
* maksettu verkkovuokrana yhteyden omistajatahoille
 
Investoinnit ja verkon ylläpito
 
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat heinä - syyskuussa 24 miljoonaa euroa (35 milj. euroa vastaavana aikana 2009). Tammi - syyskuun bruttoinvestoinnit olivat 87 miljoonaa euroa (88 milj.euroa). 
 
Vuoden 2010 aikana investoinnit sekä kotimaan verkkoon että rajayhteyksiin ovat merkittäviä. Syksyn aikana valmistui Hikiä-Vanaja 110 kV perusparannushanke ja uusi sähköasema 110 kV Tampereen Multisiltaan.
 
Fingrid vahvisti syyskuun lopulla EstLink 2 merikaapelin rakentamisen nopeutetulla aikataululla. Fingrid asetti keväällä investointipäätöksensä ehdoksi Viron sähkömarkkinoiden toimivuuden ja EU:n 100 miljoonan euron tuen hankkeelle. Molemmat ehdot ovat täyttyneet ja 320 miljoonan euron merikaapeli toteutetaan yhteistyössä Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa. Uusi sähkönsiirtoyhteys nostaa maiden välisen kokonaissiirtokapasiteetin siten noin 1000 megawattiin. Tavoitteena on ottaa uusi linkki kaupalliseen käyttöön vuoden 2014 alussa.
 
Valtioneuvosto on heinäkuussa myöntänyt maa-alueiden lunastusluvan Lappeenrannan Yllikkälän ja Joroisten Huutokosken väliselle sähkönsiirtoyhteydelle. Uusi 400 kilovoltin yhteys rakennetaan jo olemassa olevien voimajohtojen rinnalle lisäämään siirtokapasiteettia Kaakkois-Suomessa. Syksyn aikana hankkeen pääurakat on kilpailutettu ja hankintapäätökset tehty voimajohtohankintojen ja Yllikkälän sähköaseman osalta. Voimajohdon suunniteltu valmistuminen on keväällä 2013.
 
Lisäksi Fingrid on tehnyt hankintapäätöksen johdintoimituksista vuosien 2011 - 2012 voimajohtohankkeisiin. 
Muuta ajankohtaista
 
Fingrid solmi syyskuun alussa YIT Rakennus Oy:n kanssa sopimuksen Fingridin uuden pääkonttorin rakentamisesta Läkkisepäntielle Käpylään Helsinkiin. Fingridin käyttöön tulevat tilat kattavat noin puolet uudisrakennuksesta, jonka laajuus on kokonaisuudessaan 14 000 m2. Toimistotalo valmistuu Fingridin käyttöön lokakuun lopulla 2012.

 
Taloudellinen tulos
Konsernin heinä - syyskuun liikevaihto oli 86 miljoonaa euroa (71 milj. euroa). Tasesähkön myynti oli 32 miljoonaa euroa (18 milj. euroa) ja tasesähkön osto oli 26 miljoonaa euroa (18 milj. euroa). IFRS:n mukainen voitto/tappio ennen veroja oli 2 miljoonaa euroa (-6 milj. euroa) heinä-syyskuussa.
 
Konsernin tammi - syyskuun liikevaihto oli 318 miljoonaa euroa (255 milj. euroa). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3 miljoonaa euroa (1 milj. euroa).
 
Kantaverkkotulot nousivat alkuvuoden sähkön kulutuksen kasvun ja vuoden alussa toteutetun kantaverkkotariffin 4,5 % noston vaikutuksesta edellisvuoteen verrattuna ja olivat 147 miljoonaa euroa (131 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Alkuvuoden suurten pohjoismaisten pullonkaulatulojen myötä Fingridin saamat pullonkaulatuotot nousivat noin 4 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Tasesähkön myynti oli 111 miljoonaa euroa (66 milj. euroa) ja osto 96 miljoonaa euroa (61 milj. euroa).
Alkuvuoden suuret kantaverkon häviöt ja Suomen korkea aluehinta kasvattivat Fingridin häviösähkökustannuksia 10 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Kantaverkon kunnonhallinnan ja voimajärjestelmäreservien kustannukset olivat molemmat hieman edellisvuotta suuremmat. Lisäksi kasvaneet investoinnit nostivat poistoja. Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista pieneni hieman. Tehoreservijärjestelmän ja turpeen syöttötariffin kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla.
 
Liikevaihto
1-9/10
1-9/09
7-9/10
7-9/09
Kantaverkkotulot
147,3
130,7
35,8
32,2
Tasesähkön myynti
110,8
66,4
31,7
18,3
Rajasiirto
17,6
18,0
5,3
5,4
Pohjoismaiset pullonkaulatulot
7,9
3,7
1,3
2,4
Tehoreservi
11,5
9,4
3,4
3,0
Läpisiirtotuotot
14,5
21,9
4,8
7,8
Turpeen syöttötariffi
0,7
0,3
0,3
0,1
Muu liikevaihto
8,0
4,2
3,0
1,6
Liiketoiminnan muut tuotot
2,6
1,5
0,5
0,5
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
320,9
255,9
86,1
71,3
 
Kulut
1-9/10
1-9/09
7-9/10
7-9/09
Tasesähkön osto
96,2
60,8
26,2
17,5
Häviösähkön hankinta
46,7
36,7
12,0
11,4
Poistot
49,9
48,2
16,6
15,9
Reservit
16,0
15,7
5,2
5,9
Tehoreservi
9,6
9,9
3,1
3,1
Henkilöstö
14,1
14,1
4,0
3,9
Kunnonhallinta
12,8
12,3
3,7
4,7
Läpisiirtomaksut
7,4
11,9
3,0
3,4
Turpeen syöttötariffi
0,6
0,2
0,2
0,1
Muut kustannukset
17,9
13,6
6,8
4,3
Kulut yhteensä
271,2
223,4
80,8
70,0
 
Tammi - syyskuun liikevoitto oli 51 miljoonaa euroa (35 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten positiivisia arvonmuutoksia 2 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 42 miljoonaa euroa (20 milj. euroa) ja laaja tulos 39 miljoonaa euroa (11 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,3 % (26,4 %).

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten yhdeksän kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.
Rahoitus
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut heinä - syyskuun aikana olivat 2 miljoonaa euroa (-6 milj. euroa). Tammi - syyskuun aikana yhtiön nettorahoituskulut olivat -10 miljoonaa euroa (-15 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30. syyskuuta 2010 olivat 202 miljoonaa euroa (204 milj. euroa). Korolliset velat sisältäen johdannaisvelat olivat
1 041miljoonaa euroa (977 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 697 miljoonaa euroa (627 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 344 miljoonaa (350 milj. euroa).

Rahoituksen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 51 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Tarkastelujaksolla kaksi kansainvälistä luottoluokituslaitosta päivitti Fingridin luottoluokitukset.  Fitch Ratings alensi 9.8. Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ tasolle. Fingrid Oyj:n liikkeeseen laskemille joukkovelkakirjalainoille Fitch Ratings antoi pitkäaikaisen luottoluokituksen AA-.  Fingrid Oyj:n lyhytaikainen luottoluokitus aleni F1 tasolle.  Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymä arvioitiin negatiiviseksi.
Standard & Poor's Rating Services (S&P) puolestaan päivitti  Fingrid Oyj:n luottoluokitukset 21.9. Luokitukset säilyivät ennallaan. Pitkäaikainen luottoluokitus on A+ ja lyhytaikainen luokitus on A-1. Tulevaisuuden näkymä arvioidaan vakaaksi (Stable outlook).

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 261 (250).
Tilintarkastus

Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
 
Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Fingrid-konsernin koko vuoden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan paranevan viime vuoden tulokseen verrattuna.
Hallitus
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.9.2010
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041