Suomi riippuvainen tuontisähköstä myös ensi talvena - Jatkossa tarvitaan lisää kotimaista säätövoimaa

Sähkön kulutus on ensi talvena selkeästi viime vuosia alhaisempi. Taloudellisen taantuman arvioidaan vähentävän kulutusta huippukulutustilanteessa 1000 megawatilla. Suomi on silti edelleen riippuvainen sähköntuonnista. Tulevien vuosien sähköntuotantorakenteen muutos ja markkinoiden laajentuminen edellyttävät Suomen voimajärjestelmän määrätietoista kehittämistä. Fingridin mukaan sähkön tuotannossa katseet tulisi suunnata säätökapasiteetin tarpeeseen, mihin kotimaisen vesivoimantuotannon kehittäminen on selkeästi paras ratkaisu. 

Kantaverkkoyhtiö Fingridin tulevan talven tehotase-ennusteen mukaan sähkön kulutus nousee maassamme korkeimmillaan 14 100 megawattiin. Ennuste vastaa lämpötilaa, jonka toteutuminen on todennäköistä kerran kymmenessä vuodessa. Kulutushuippu edellyttää alle -20 asteen lämpötilaa Etelä-Suomessa ja muualla maassa alle -30 asteen lämpötilaa. Viime talvena kulutus oli suurimmillaan 13 200 megawattia.

Kylmän talvipäivän tehotilanteen hallinta on helpottunut sähkön kulutuksen laskun myötä. Suomi on kuitenkin edelleen riippuvainen tuontisähköstä. Huippukulutustilanteessa tuontisähköllä katettava tuotantokyvyn ja kulutuksen välinen aukko on 1 300 megawattia. Yllättävät sähkön tuotannossa tai tuonnissa sattuvat ongelmat voivat mutkistaa tilannetta. Kotimaisen tuotannon ja siirtoyhteyksien vikaantumiset voivat myös hankaloittaa tilannetta.

- Joka tapauksessa olemme edelleen hyvin riippuvaisia sähkön tuonnista. Tilanne jatkuu siihen asti, kun Olkiluoto 3 ydinvoimalaitos saadaan käyttöön. Lisäksi on muistettava, että suhdanteet vaihtuvat. Kun talous kääntyy nousuun, sähkön kulutus kasvaa jälleen, puhui Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tänään Finlandia-talolla Käyttövarmuuspäivässä.

Kotimainen vesivoima erinomaista säätökapasiteettia

Maamme voimajärjestelmän hallinta vaikeutuu tulevina vuosina sähköntuotantorakenteen kehittyessä ympäristön kannalta myönteiseen suuntaan. Suurten ydinvoimayksiköiden liittäminen kantaverkkoon vaatii kantaverkkoyhtiöltä häiriötilanteita varten lisää varavoimalaitoksia ja kulutuskuormien irtikytkemistä sopimuksin teollisuuden kanssa.

Tuulivoimalla tuotettavan sähkön tehomäärä lisääntyy reilussa kymmenessä vuodessa vähintään 2000 megawattiin. Suunnitelmia on toki merkittävästi suuremmallekin määrälle. - Tuulivoiman tuotanto on riippuvainen sääoloista ja siksi tarvitsemme lisää säätökapasiteettia tuulivoiman ennustepoikkeamien ja tuotantovaihteluiden säätämiseen. Nykyisin hyödymme siitä, että valtaosa koko pohjoismaisen sähköjärjestelmän säädöistä tehdään Norjan ja Ruotsin vesivoimalla. Erityisesti Norjalla on suunnitteilla merkittäviä verkonvahvistusprojekteja Keski-Euroopan suuntaan.

Jatkossa pohjoismainen vesivoima hakeutuu enenevässä määrin kohti Keski-Eurooppaa, jossa siitä todennäköisesti ollaan valmiita maksamaan enemmän. Siksi Suomessa tarvitaan myös omaa vesivoimaa ja muuta säädettävää tuotantoa tasaamaan sähköntuotannon heilahteluita, painottaa Ruusunen. 

Sähkömarkkinoiden eurooppalaistuminen edellyttää myös kantaverkon käyttötoiminnan kehittämistä, sillä sähkön virtaukset vaihtelevat jatkossa voimakkaasti markkinahintojen mukaan Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden välillä.

- Markkinaintegraatio parantaa käyttövarmuutta lisääntyvien siirtoyhteyksien myötä, mutta toisaalta häiriöt voivat siirtyä herkemmin järjestelmästä toiseen. Sähkön markkinaehtoinen virtaus yli rajojen edellyttääkin kantaverkkoyhtiöiden nykyistä tiiviimpää yhteistoimintaa. Naapuriverkkojen tila ja tuotantosuunnitelmat on aina tiedettävä riittävällä tarkkuudella, Ruusunen kommentoi kantaverkkotoiminnan kehitystarpeita markkinaintegraation edetessä.

Käyttövarmuus esillä

Fingrid järjestää tänään Finlandia-talolla seminaarin, jossa käsitellään sähköjärjestelmän käyttövarmuutta ja tulevan talven tehotilannetta. Fingridin käyttövarmuuspäivässä luodaan katsaus kantaverkkotoiminnan kehitystarpeisiin sähköntuotantorakenteen muuttuessa. Kerromme myös suurhäiriötilanteeseen varautumisesta. Sidosryhmien kertomina kuulemme näkemyksen käyttövarmuuden merkityksestä energiaintensiiviselle teollisuudelle sekä yhteiskunnan varautumisesta pitkään sähkökatkokseen.

Seminaarin puheenvuoroja voi seurata internetistä online, sillä puheenvuorot videoidaan internettiin webcasting -lähetyksenä. Seminaarin ohjelma alkaa klo 13.00 ja sitä voi seurata verkosta suorana lähetyksenä aina klo 16.00 saakka tai myöhemmin videotallenteina.

 

Tästä on kyse

• Fingrid vastaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta
• Talvikaudella 2009/2010 maamme oma sähkön tuotantokyky on 12 800 MW
• Suomen kulutushuippu kylmänä talvipäivänä 14 100 MW
• Sähkön nettotuonti tällöin 1 300 MW
• Sähkön tuotantorakenne on muuttumassa: samanaikaisesti isoja yksiköitä ja pieniä tuulivoimayksikköjä. Yhä suurempi osuus tuotannosta ei reagoi sähkön hintaan.
• Järjestelmän ylläpitäminen tarvitsee säätökapasiteettia, johon soveltuu kotimainen säädettävä tuotanto (esim. vesivoima) ja sähkön tuonti.
• Sähkön ulkomaankauppa on Suomelle välttämätöntä myös tulevaisuudessa

Katso myös

• webcasting-lähetys Käyttövarmuuspäivästä http://qsb.webcast.fi/f/fingrid/fingrid_2009_1126_seminaari/

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428