Suomea ei syytä jakaa erillisiin hinta-alueisiin sähkömarkkinoilla
Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ei näe tässä vaiheessa tarpeelliseksi jakaa Suomea eri hinta-alueisiin sähkömarkkinoilla. Maan sisäisten siirtorajoitusten hallitseminen vaatii kuitenkin nykyistä laajempaa vastakauppaa ja sähköntuottajilta aktiivisuutta osallistua siihen.Fingrid on selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle Suomen jakamista kahteen sähkön hinta- tai tarjousalueeseen. Selvityksen taustalla on pohjoismaisten energiaministerien pyyntö selvittää, voidaanko sähkömarkkinoiden tehokkuutta ja siirtorajoitusten hallintaa parantaa jakamalla markkinat nykyistä useampaan osa-alueeseen.
Suomen hinta-alueselvityksessä tarkasteltiin Etelä- ja Pohjois-Suomen välistä siirtokapasiteettia, joka on ajoittain riittämätön markkinoiden siirtotarpeisiin. Rajoittava verkonosa, ns. pullonkaula, sijaitsee Oulujoen eteläpuolisessa poikkileikkauksessa. Fingrid huolehtii siirtokapasiteetin riittävyydestä joko vastakaupoin tai rajoittamalla Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välistä siirtoa. Vastakaupassa Fingrid muuttaa voimalaitosten tuotantoa pullonkaulan molemmin puolin eli Fingrid maksaa tuotannon lisäyksestä alituotantoalueella ja tuotannon vähentämisestä ylituotantoalueella. Ulkomaankauppaa rajoittamalla voidaan myös keventää siirtoa maan sisäisen pullonkaulan yli.
Jakaminen hinta-alueisiin tarkoittaisi puolestaan sitä, että rajoitustilanteessa Suomi jakautuisi osa-alueisiin pullonkaulan kohdalta. Ylituotantoalueen hinta olisi alempi ja alituotantoalueen korkeampi kuin olisi koko maan hinta ilman siirtorajoitusta. Tänään luovutetun selvityksen mukaan Suomen sisäisten siirtorajoitusten aiheuttamat ongelmat voidaan hoitaa ainakin vielä pitkäjänteisin verkkoinvestoinnein ja vastakaupoin. Erillisiä hinta-alueita ei siten tarvita.
Fingrid on käynnistänyt investoinnit, jotta maamme sisäinen siirto etelästä pohjoiseen toimii jatkossa entistä tehokkaammin. Lisäksi yhtiössä valmistaudutaan lisäämään vastakauppaa mahdollisuuksien mukaan aina 300 megawatin tehoon saakka. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaikki käytettävissä olevat säätökykyiset resurssit saadaan hyödynnettyä markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi ja että tästä ei aiheudu haittaa sähkömarkkinoiden muulle tehokkuudelle. Ulkomaankauppaa on Fingridin mukaan syytä rajoittaa vain ääritilanteissa.
Suomen ja Ruotsin rajakapasiteetti on sangen vahva ja sen vuoksi maiden tukkumarkkinoilla on ollut sama hinta 95 - 98 % ajasta. Rajakaupan ajoittaisen rajoittamisen markkinahaittoja voidaan pitää vähäisinä. Lisäksi siirtokapasiteetin vahvistukset ja vastakaupan lisääminen vähentävät rajoittamisen tarvetta entisestään.
Pienet hinta-alueet haaste markkinoiden tehokkuudelle
Hinta-alueet ovat talousteoreettisesti tehokas keino hallita siirtoja sähköverkossa. Ne tekevät pullonkaulat näkyviksi ja antavat oikeat hintasignaalit kysynnän ja tarjonnan tasapainotukselle. Käytännössä kuitenkin hinta-alueiden on oltava riittävän suuria tehokkaan kilpailun varmistamiseksi.
Mikäli hinta-aluemalli otettaisiin Suomessa käyttöön, maa jaettaisiin Etelä- ja Pohjois-Suomen hinta-alueisiin. Hinta-aluejako ei heikentäisi sanottavasti kilpailua Etelä-Suomessa, mutta Pohjois-Suomessa tilanne olisi haasteellisempi erityisesti vähittäismarkkinoilla. Hinta-aluejaon kilpailuhaittoja voitaisiin vähentää, mikäli naapurimaiden hinta-alueita voitaisiin yhdistää. Fingrid onkin selvittänyt yhteistyössä Svenska Kraftnätin kanssa mahdollisuutta yhdistää pohjoisen Suomen ja Ruotsin hinta-alueita, mutta toistaiseksi sille ei ole edellytyksiä. Siirtyminen hinta-aluejakoon edellyttäisi toiminnallisia ja järjestelmämuutoksia erityisesti markkinatoimijoilta. Muutoksista aiheutuisi kustannuksia ja niiden toteuttaminen vaatisi aikaa vähintään kaksi vuotta. Suomalaiset markkinatoimijat suhtautuvat erittäin kriittisesti Suomen jakamiseen kahdeksi hinta- tai tarjousalueeksi.
Tulevaisuudessa epävarmuus kasvaa
Vaikka Fingridin selvityksen mukaan hinta-aluejakoa ei ole tällä erää tarpeen toteuttaa, tilanne voi myöhemmin vaikeutua Suomen sähköntuotantorakenteen muuttuessa.
Tuulivoimakapasiteetin kokonaismäärä kasvaa voimakkaasti 2010-luvulla ja sen sijoittumisen epävarmuus ja tuulivoimatuotannon vaihtelevuus vaikeuttavat ennustettavuutta. Myös ydinvoimayksikköjen sijoittuminen ja koko vaikuttaa sähkön siirtoon. Lisäksi Venäjän ja Viron siirtojen markkinaehtoisuuden lisääntyessä viennin ja tuonnin vaihtelu vaikuttavat sähkön siirtoon, samoin Etelä-Ruotsin verkkovahvistukset sekä Ruotsin jakaminen hinta-alueisiin. Fingrid pyrkii vähentämään näitä epävarmuustekijöitä ennakoivalla investointiohjelmallaan.
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Juha Hiekkala, puh. 040 553 9898
kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo, puh. 040 505 8052