21.4.2009 00.00
Lehdistötiedotteet

"Sähköntuotannon tuet läpinäkyviksi"

Fingrid perustaa tytäryhtiön hoitamaan tuulivoiman syöttötariffeja. Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen korosti tänään Sähkömarkkinapäivässä tuen läpinäkyvyyden tärkeyttä: kuluttajien on tiedettävä, mistä maksavat. Ruusunen kommentoi myös kantaverkkoyhtiön tehtäviä todeten, että Fingridille ei tulisi sälyttää liikaa viranomaistehtäviä.

Fingrid järjesti tänään sähkömarkkinoiden ajankohtaisista haasteista teemapäivän, jossa yhtenä aiheena oli eurooppalaisten sähkömarkkinoiden ja ilmastopolitiikan yhteensovittaminen. Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tarkasteli aihetta kantaverkkoyhtiön tehtäväkentän näkökulmasta. Sähköntuotanto muuttuu tulevaisuudessa vähähiiliseksi ja Fingridin tehtävänä on varmistaa, että sähkönsiirron infrastruktuuri ei ole jarruna pyrittäessä hiilettömään Suomeen.

- Me torjumme omalta osaltamme ilmastonmuutosta turvaamalla uuden tuotantokapasiteetin kuten tuulivoiman ja ydinvoiman pääsyn markkinoille. Käytännössä tämä tarkoittaa mittavia investointeja verkkoon ja varavoimaan. Suhdannevaihtelut eivät myöskään merkittävästi vaikuta 1,6 miljardin investointiohjelmaamme. Poliittisen päätöksenteon horisontti voi olla neljä vuotta, mutta energia-ala suunnittelee investointinsa neljännesvuosisadan tähtäimellä, Ruusunen sanoi.
 
Ruusunen puhui voimakkaasti Eurooppaan laajenevien sähkömarkkinoiden puolesta.
- Markkinat ja ilmastotavoitteet tukevat toisiaan. Ilman avoimia sähkömarkkinoita uusiutuvan energian lisäämissuunnitelmat olisi huomattavasti vaikeampi toteuttaa. Olemme vuosikymmenien ajan hyötyneet pohjoismaisista markkinoista sekä sähkön hinnan että sen riittävyyden suhteen. Valtaosa sähköjärjestelmämme tunnin sisäisistä säädöistä esimerkiksi tehdään Ruotsin ja Norjan vesivoiman avulla, mikä on taloudellisesti hyvin tehokasta, Ruusunen muistutti.

Kantaverkkoyhtiöiden tehtäväkenttä on muuttumassa - samaan aikaan kun Euroopassa pohditaan kantaverkkoyhtiöiden omistamista sekä tuotannon ja siirron eriyttämistä. Suomen voimansiirtojärjestelmästä huolehtimisen lisäksi Fingridille ollaan asettamassa uusia viranomaisluontoisia vastuita kuten tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffijärjestelmien hoitaminen tai tehoreservien ylläpito.

- Yhtiöllä ei nähdäkseni voi olla liikaa viranomaisroolia, koska silloin hämärtyy raja meidän ja asiasta vastaavien viranomaisten välillä. Viranomaistehtävät voivat olla jopa ristiriidassa yhtiön perustehtävien eli käyttövarmuus- ja markkinoiden edistämisen tavoitteiden kanssa, Ruusunen puhui.

Fingrid on päättänyt perustaa erillisen yhtiön hallinnoimaan tuulivoiman syöttötariffien keruuta ja maksatusta.
- Tällä tavoin taataan parhaiten syöttötariffien läpinäkyvyys. Tuulivoima tarvitsee alkuvaiheessa tukea, mutta kuluttajan kukkaroa ei saa rasittaa tarpeettomasti. Raportoimme tuulivoiman tuotannon tukemisen hyvin avoimesti internetissä, Ruusunen kertoi.

Sähkön huippukulutustilanteita varten luotu tehoreservijärjestelmä on Fingridin näkökulmasta verrattavissa syöttötariffijärjestelmään.
- Sähköntuottajat eivät haluaisi ylläpitää harvoin tarvittavia lauhdevoimaloita. Jo nykyisen tilapäislain velvoittamana Fingrid maksaa tehoreservien ylläpidosta ja kustannukset peritään sähkön käyttäjiltä. Vaarana on, että tämän tapainen subventointi pysyväistyy ja laajenee ja että Fingridistä tehdään käytännössä sähköntuottaja, Ruusunen kommentoi.
Pohjois- ja Etelä-Suomeen eri sähkönhinta? Sähkömarkkinapäivän pääaiheena oli yhteispohjoismaisen sähköpörssialueen hinta-aluejako. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Fingridiä selvittämään Suomen jakamista sähkön tukkuhintamarkkinoilla kahteen hinta- tai tarjousalueeseen. Selvityksen taustalla ovat pohjoismaisen siirtoverkon pullonkauloista aiheutuvat ongelmat.

Sähkömarkkinapäivässä asiaa tarkasteltiin sekä pohjoismaisesta että suomalaisesta näkökulmasta.  Asiasta julkistettiin tänään myös väliraportti Fingridin verkkosivuilla, lopullinen selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä.

Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen siirtokapasiteetti rajoittaa Ruotsiin käytävää kauppaa kireissä vesivoimatilanteissa, joita sattuu parina vuonna kymmenestä. Käytännössä tämä on haitannut vain vähän Suomen ja Ruotsin sähkökauppaa. Pullonkaulaongelmat ovat suuremmat Ruotsissa, joka lisäksi sijaitsee pohjoismaisen sähköpörssialueen keskellä.

Raportin mukaan Suomen jakaminen kahteen hinta-alueeseen ei tuo suuria etuja pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Mahdollisuutta aluejakoon ei silti kannata Fingridin mukaan sulkea pois, koska poikkeuksellisina vesivuosina pullonkaulaongelmien hallinta muulla tavoin voi olla hankalaa. Lisäksi uusien tuuli- ja muiden tuotantolaitosten sijoittuminen sekä mahdolliset muutokset sähkön tuonnissa/viennissä voivat vaikuttaa suurestikin siirtotilanteeseen verkossa. Jos Suomi jaettaisiin hinta-alueisiin, niin käytännössä Pohjois- ja Etelä-Suomessa voisi olla ajoittain eri hinta tukkusähkölle. 

Sähkömarkkinapäivän puheenvuoroja voi seurata Fingridin internet-sivuilla webcasting-lähetyksenä, linkki lähetykseen löytyy yhtiön verkkopalvelun etusivulta, www.fingrid.fi .

Lisätietoja: toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen, puh.030 395 5120 tai 040 560 5274 
 
webcasting-tallenne:
http://qsb.webcast.fi/c/customers/customers_fingrid_2009_0421_menu_sahkomarkkinapaiva/index_ondemand.htm