20.8.2009 00.00
Lehdistötiedotteet

Kaapelihankkeessa vielä esteitä ylitettävänä: Viron ja Suomen välinen sähkökaapeli tehostaisi Itämeren alueen sähkömarkkinoita

Fingrid on käynnistänyt mittavan investointihankkeen suunnittelun yhdessä Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa. Suomen ja Viron välille on suunnitteilla 300 miljoonan euron sähkökaapeli. Mikäli Viron markkinoiden avaaminen etenee ja Euroopan Unioni myöntää hankkeelle investointitukea, kaapeli valmistuu lähes ennätysajassa. Hankkeen toteutuminen vaatii kuitenkin vielä merkittäviä päätöksiä Baltian maissa.

Valmistelut sähkökaapelin rakentamisesta käynnistettiin tämän vuoden keväällä. Noin 140 kilometriä pitkän tasasähkötekniikkaan perustuvan kaapelin on tarkoitus valmistua nopeutetulla aikataululla vuonna 2014 tai jopa vuoden 2013 lopussa.

Valmistumisajankohtaan vaikuttavat ennen kaikkea EU:n mahdollinen investointituki sekä Baltian maiden sähkömarkkinoiden avautuminen.

- Kaapelihanke on lähtenyt hyvin liikkeelle. EU:lle lähti 100 miljoonan euron tukianomus heinäkuussa. Ympäristövaikutusten selvittäminen sekä maalla että merellä on hyvässä vauhdissa, muun muassa merenpohjatutkimukset ovat jo valmistumassa, mikä mahdollistaa nopean aikataulun, kertoi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tänään arvioidessaan kantaverkkoyhtiön ajankohtaisia näkymiä.

 

Avautuvatko Baltian markkinat?

 

Suomen ja Viron välille suunniteltu 650 megawatin EstLink2 sähkökaapelihanke on erittäin tärkeä infrastruktuurihanke Itämeren alueen sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Rakentamisen edellytyksenä on Viron ja Baltian sähkömarkkinoiden toimiminen EU:n markkinasääntöjen mukaisesti.
 
- Kysymysmerkkinä on kuitenkin edelleen markkinoiden avautuminen. Baltian maiden pääministerit ovat kyllä antaneet asialle poliittisen siunauksen. Viron hallitus on tehnyt lakiesityksen maan tukkumarkkinoiden avaamisesta ja Viron parlamentti päättänee asiasta syksyllä. Käytännössä markkinoiden avautumisen voivat estää nykyisen yhteyden EstLink1:n säännöt. Mikäli Estlink1-yhteyden kapasiteettia ei anneta pohjoismaisen sähköpörssin käyttöön, sähköpörssi ei pysty laajentamaan toimintaansa Baltiaan. Pallo tässä asiassa on Estlink1:n nykyisillä omistajilla, Ruusunen kommentoi.
 
Eurooppalaisen energiapolitiikan tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjuminen, kilpailukykyisten energiahintojen takaaminen ja energiaturvallisuus. EstLink2 on keino vauhdittaa Baltian maiden sähkömarkkinoita ja yhdistää ne pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin.
 
- Baltian maiden, Puolan, Ruotsin ja Suomen yhteisten verkkoselvitysten mukaan kiireellisintä on vahvistaa yhteyksiä Suomesta Viroon. Mutta lisäksi Baltian maihin tarvitaan yhteyksiä Puolasta ja Ruotsista. Itämeren alueen sähköverkon kehittäminen lisää sähkön toimitusten vaihtoehtoja ja markkinoiden toimivuutta. Kantaverkkoyhtiön toimintaympäristö on muuttumassa entistä kansainvälisemmäksi. Itämeren alueen verkkosuunnitelma ja Baltian sähkömarkkinoiden avaaminen on osa vielä laajempaa eurooppalaista sähköverkkoyhteistyötä, jonka tavoitteena on eurooppalainen sähkön kantaverkko.
 
Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden uusi yhteistyöjärjestö Entso-E aloitti virallisesti toimintansa heinäkuun alussa. - Entso-E:n tehtävänä on laatia yhtä hyvin teknisiä ohjeita kuin markkinasääntöjä yhdessä EU:n ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena on saada markkinat toimimaan ja sähkö virtaamaan maasta toiseen siten, että sähkö tuotetaan EU:n alueella mahdollisimman tehokkaasti. Kantaverkkoyhtiöt voivat edistää markkinoiden toimintaa poistamalla siirtorajoituksia eri maiden väliltä ja edistämällä markkinoiden läpinäkyvyyttä, Ruusunen kertoi.
 
Sähkömarkkinoiden laajentuminen lisää Ruususen mukaan kilpailua ja parantaa toimitusvarmuutta. Suomen markkinat ovat noin 90 terawattituntia vuodessa, pohjoismaiset lähes 400 terawattituntia ja Euroopan laajuiset aina 3000 terawattituntia.
 
Suomen mittava verkonrakennusohjelma näkyy maisemassa
 
Investoinnit rahoitetaan kantaverkkotariffilla ja lainavaroin

 

Mittava investointiohjelma rahoitetaan osin lainavaroin, mutta se vaikuttaa väistämättä myös kantaverkkotariffeihin. Kantaverkkomaksuihin on odotettavissa merkittävämpi korotus nykyisen tariffikauden jälkeen vuonna 2012. Kuluttajien sähkölaskusta kantaverkon osuus on vain kaksi prosenttia, mutta kantaverkon siirtohinnalla on luonnollisesti merkitystä Fingridin asiakkaille kuten teollisuusyrityksille ja sähköyhtiöille.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428