27.4.2009 00.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2009

Toimintakatsaus

Voimajärjestelmän käyttö

Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 23,3 (25,1) terawattituntia. Taloudellinen taantuma ja teollisuustuotannon supistukset vähensivät sähkön kulutusta. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 17,5 TWh, mikä on 75 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Leudon talven ja taantuman vuoksi sähkön kulutushuippu jäi 13 008 megawattiin (vuonna 2008 Energiateollisuus ry:n mukaan 13 763 MW). Huipputeho jäi 755 MW pienemmäksi kuin edellisen talven ennätys ja peräti 1906 MW pienemmäksi kuin kaksi vuotta sitten saavutettu tähänastinen suurin huipputeho (14 914 MW).

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 0,4 TWh (1,9 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 1,5 TWh (0,2 TWh). Tammi-maaliskuussa sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 3,1 TWh (2,5 TWh) ja Virosta 0,6 TWh (0,5 TWh).

Kantaverkossa ei ollut merkittäviä laajoja häiriöitä alkuvuonna. Suomen sähköjärjestelmän mitoitusvikaa jouduttiin tilapäisesti nostamaan tammikuussa aikaisemmasta vajaasta 900 megawatista 1300 megawattiin. Muutos liittyy Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla tehtyihin muutoksiin ydinturvallisuuden varmistamiseksi. Tilanteen hallitsemiseksi tuontikapasiteettia Ruotsista on tilapäisesti pienennetty toukokuulle saakka 100 - 300 MW ja nykyinen maksimi tuontikapasiteetti on siten 1750 - 1950 MW.  Olkiluodon suojausmuutoksilla ei ole vaikutuksia vientikapasiteetin suuruuteen.

Voimajärjestelmän käyttö
Sähkön kulutus Suomessa TWh
Fingridin siirtovolyymi TWh
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
1.-3. 2009
23,3
17,5
0,3
1.-3. 2008
25,1
17,3
0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
vienti Ruotsiin TWh
tuonti Ruotsista TWh
1,5
0,4
0,2
1,9
Sähkön siirto Suomi-Viro
tuonti Virosta TWh  
0,6 0,5
Sähkönsiirto Suomi-Venäjä
tuonti Venäjältä TWh
3,1 2,5


Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen

Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) ja Suomen aluehinta olivat lähes yhtä suuret eli noin 38 €/MWh vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Rajajohdon kunnossapitotyöt pienensivät siirtokapasiteettia Suomen ja Ruotsin välillä ja pullonkaulat rajoittivat kaupankäyntiä 11 % alkuvuoden tunneista. Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat tammi-maaliskuussa yhteensä 0,5 milj. euroa. Pohjoismaiset pullonkaulatulot tarkastelujaksolla olivat 9,6 milj euroa (37,3 milj. euroa). Fingridin osuus näistä pohjoismaisista pullonkaulatuloista oli 0,7 miljoonaa euroa (3,6 milj. euroa).

Vuoden alusta otettiin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa käyttöön uusi pohjoismainen tasepalvelumalli, jonka myötä tasesähkökaupan pelisäännöt Pohjoismaissa yhdenmukaistuivat. Keskeisiä muutoksia olivat sähkötaseiden käsittely kahdessa eri taseessa, tuotanto- ja kulutustaseessa, sekä tasepalveluun sisältyvien kustannusten harmonisointi. Oleellinen malliin liittyvä muutos on tuotantosuunnitelmien ja säätösähkötarjousten jättäminen 45 minuuttia ennen kunkin käyttötunnin alkua. Tammikuun taseselvitys valmistui aikataulussa, vaikka uusi malli edellytti merkittäviä toimenpiteitä sekä sähkömarkkinatoimijoiden että Fingridin käytäntöihin ja tietojärjestelmiin.

Sähköntuotannon tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta annettuun lakiin perustuen Fingrid uusi tehoreservin sopimukset kaudelle 1.3.2009 - 28.2.2011. Samalla otettiin käyttöön uudet periaatteet tehoreserviin sisältyvien voimalaitosten sähköntuotannon käynnistämiseksi Elspot-markkinoilla. Uusien sopimusten myötä tehoreservijärjestelyn vuosikustannukset nousevat noin 10 miljoonan euron tasosta noin 13 miljoonaan euroon. Tehoreservimaksua nostettiin 0,18 euroon/MWh nykyisestä 0,15 eurosta/MWh 1.4.2009 alusta lukien. Maksua tarkistetaan tarvittaessa toteutuneita kustannuksia ja sähkönkulutusta vastaavasti.
Tammi-maaliskuussa Fingridin vastakauppakustannukset jäivät muutamaan tuhanteen euroon aivan kuten vertailukaudella vuosi sitten.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustama uusiutuvan energian syöttötariffia selvittävä työryhmä esitti ehdotuksen tuulivoiman syöttötariffijärjestelmäksi huhtikuun alussa julkaistussa väliraportissa. Ehdotuksen mukaan Fingrid tai sen täysin omistama tytäryhtiö hallinnoi tuulivoiman syöttötariffin keruu- ja maksatusjärjestelmää. Työryhmän loppuraportti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Loppuraportti sisältää myös ehdotuksen biokaasusähkön syöttötariffista sekä selvityksen syöttötariffijärjestelyn soveltamisesta myös muihin uusiutuviin energialähteisiin.

Sähkömarkkinat
NordPool systeemihinta €/MWh, keskihinta
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€  
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä %
1.-3. 2009
38,23
38,10
9,6
0,5
4,8
1.-3. 2008
37,99
39,27
37,3
0,1
0,3
Fingridin osuus pullonkaulatuloista
Pohjoismaissa M€  
0,7 3,6


Investoinnit ja verkon ylläpito

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-maaliskuussa 16,3 miljoonaa euroa (13,6 milj. euroa vastaavana aikana 2008). 

Fingrid sai maaliskuussa päätökseen 400 kilovoltin alumiinipylväiden vaihtotyöprojektin, joka kesti useita vuosia. Yhteensä 1300 alumiinipylvästä vaihdettiin alumiinikorroosion vuoksi teräksisiin voimajohtopylväisiin 750 kilometrin matkalla. Projekti alkoi Oulun eteläpuolelta jo vuonna 2000 voimajohtovälillä Pyhäselkä - Alapitkä - Huutokoski. Työn viimeinen osuus sijoittui välille Vuolijoki - Huutokoski. Hanke maksoi yhteensä noin 32 milj. euroa.

Vuoden alussa valmistui Nordelin ja Baltian alueiden yhteinen verkkoselvitys, jossa todettiin muun muassa Suomen ja Viron välisen toisen siirtoyhteyden olevan kansantaloudellisesti kannattava hanke. Tulosten perusteella on käynnistetty uuden yhteyden toteuttamiseen liittyvä selvitys. EU on sisällyttänyt hankkeen myös talouden elvytyspakettiinsa ja tämän rahoituslähteen hyödyntämistä selvitellään.

Taloudellinen tulos

Konsernin liikevaihto oli 115 miljoonaa euroa (115 milj. euroa) tarkastelujakson aikana. Kantaverkkotariffia ja Venäjän siirtotariffia nostettiin vuoden alusta 4,5 %.  Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,4 milj. euroa).  Sähkön kulutuksen laskun seurauksena kantaverkkotulot alenivat hieman vuoden alusta toteutetusta 4,5 prosentin tariffikorotuksesta huolimatta.

Tasesähkön myynti nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 30 milj. euroa (27 milj. euroa). Vastaavasti myös tasesähkön osto kasvoi ja oli 28 miljoonaa euroa (23 milj. euroa). Nämä muutokset myynnissä ja ostossa johtuivat lähinnä kulutus ja tuotantotaseiden käsittelystä kahdessa eri taseessa. Rajasiirto- ja huippuvoimatuotot nousivat edellisen vuoden tasosta hieman. Läpisiirtokorvaukset eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden välillä nousivat 3 miljoonaan euroon. Turpeen syöttötariffituotot ja -kulut alenivat. Poistot, häviösähkö-, reservi- ja henkilöstökulut nousivat hieman. Ensimmäisen neljänneksen muutokset verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon ilmenevät alla olevasta taulukosta.

Liikevaihto
Kantaverkkotulot
Tasesähkön myynti
Rajasiirto
Läpisiirtotuotot
Huippuvoima
Turpeen syöttötariffi
Pullonkaulatulot
Muu liikevaihto ja muut
tuotot Liikevaihto ja muut
tuotot yhteensä
1-3/09
66,1
29,5
6,3
7,8
3,3
0,1
0,7
2,0 115,9
1-3/08
67,4
27,5
5,3
4,3
3,0
2,2
3,6
1,9 115,2

Kulut
Poistot
Tasesähkön osto
Läpisiirtomaksut
Huippuvoima
Turpeen syöttötariffi
Häviösähkön hankinta
Reservit
Kunnonhallinta
Henkilöstö
Muut kustannukset Kulut yhteensä
1-3/09
15,3
27,9
4,3
3,7
0,1
15,0
4,8
3,2
5,0
4,3 83,6
1-3/08
14,2
23,2
3,6
3,4
2,1
13,2
4,5
1,9
4,9
4,5 75,4


Liikevoitto oli ilman sähköjohdannaisten käyvänarvonmuutoksia 32 miljoonaa euroa (40 milj. euroa). Liikevoitto aleni lähinnä kantaverkkotulojen, pullonkaulatulojen ja tasepalvelun tuloksen alenemisesta johtuen. IFRS:n mukainen liikevoitto oli 35 miljoonaa euroa (38 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten positiivisia arvonmuutoksia 3 miljoonaa euroa (-2 milj.euroa). IFRS:n mukainen voitto ennen veroja oli 29 miljoonaa euroa (29 milj.euroa). Tilikauden laaja tulos oli 11 miljoonaa euroa (13 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,9 % ( 27,9 %).

Konsernin tulovirralle ovat ominaista kausivaihtelut, joten kolmen kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Raha- ja pääomamarkkinoiden epävarma tilanne jatkuu edelleen ja sen kestoa on vaikea arvioida. Konsernin nettorahoituskulut olivat tarkastelukauden aikana 6 miljoonaa euroa (8 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 31. maaliskuuta 2009 olivat 211 miljoonaa euroa (223 milj. euroa). Korolliset velat sisältäen johdannaisvelat olivat 928 miljoonaa euroa (952 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 633 miljoonaa euroa (732 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 295 milj. euroa (220 milj. euroa).

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 8 miljoonaa euroa (9 milj. euroa). Yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch Ratings vahvisti 15.4. Fingrid Oyj:lle pitkäaikaisen luottoluokituksen AA- (AA miinus), Fingrid Oyj:n liikkeeseen laskemille joukkovelkakirjalainoille pitkäaikaisen luottoluokituksen AA ja Fingrid Oyj:lle lyhytaikaisen luottoluokituksen F1+.  Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymä on samalla muutettu vakaasta negatiiviseksi.

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 242 (243).

Yhtiökokous

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 19.3.2009 Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2008, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin teollisuusneuvos Arto Lepistö, työ- ja elinkeinoministeriö, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Timo Rajala, Pohjolan Voima Oy ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kehitysjohtaja Timo Karttinen, Fortum Oyj. Hallituksen muiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Ari Koponen, Fortum Sähkönsiirto Oy, varainhankintapäällikkö Ritva Nirkkonen, Jyväskylän yliopiston erityistehtävät, energiajohtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj ja pääomasijoitusjohtaja Risto Autio, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Tilintarkastus

Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.

Loppuvuoden kehitys

Fingrid-konsernin koko vuoden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan alenevan jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna.

Hallitus

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 31.3.2009

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041