Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008

Toimintakatsaus

Voimajärjestelmän käyttö

Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä 45 terawattituntia, mikä oli 2,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Leuto talvi vähensi sähkön kulutusta. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 32,6 TWh, mikä on 72 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli alkuvuonna tuontia Ruotsista Suomeen. Huhtikuun puolivälistä lähtien siirtosuunta on vaihdellut. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-kesäkuun aikana 3,0 TWh (2,2 TWh vastaavana ajankohtana vuonna 2007) ja Suomesta vietiiin Ruotsiin 0,9 TWh (1,1 TWh). Alumiinisten voimajohtopylväiden vaihtoprojekti Huutokoski-Vuolijoki välillä aiheutti rajoituksen vientikapasiteettiin Ruotsiin, mutta sillä ei ollut kuitenkaan vaikutusta Suomen ja Ruotsin aluehintojen eriytymiseen. 

Venäjän yhteyden tuontikapasiteettia rajoittivat huoltotyöt Venäjän puolella maaliskuun loppuun asti. Alkuvuoden aikana sähköä tuotiin Venäjältä 5,0 TWh (5,3 TWh). Fingrid antoi Pietarin luoteisvoimalaitoksen uudelle kakkosyksikölle luvan kytkeytyä Suomen verkkoon ykkösyksikön huoltojen aikana.

Viron Estlink-yhteydellä siirto on ollut pääosin tuontia, tammi-kesäkuussa 1,0 TWh (0,9 TWh). Tuontimäärät ovat yöaikaan olleet päiväsaikaa vähäisempiä. Viron sisäinen kantaverkko on rajoittanut Viron suuntaan tarjottavaa siirtokapasiteettia.  
Kantaverkon häiriöiden määrä on ollut alkuvuonna keskimääräistä alhaisempi. Merkittäviä laajoja kantaverkon häiriöitä ei ole ollut tarkastelujaksolla.

Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen

Suomi ja Ruotsi muodostivat yhtenäisen sähkön tukkuhinta-alueen tarkastelukaudella, sillä rajasiirron pullonkaulat rajoittivat kaupankäyntiä alle yhden prosentin alkuvuoden tunneista. Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat alkuvuonna yhteensä 0,1 miljoonaa euroa.

Euroopan kantaverkkoyhtiöt allekirjoittivat 27.6.2008 aiesopimuksen uuden eurooppalaisen European Network of Transmission System Operators for Electricity (ENTSO-E) perustamisesta vuoden 2008 loppuun mennessä. Se on paitsi alan yhteistyö- ja etujärjestö myös EU:n ns. kolmannen energiapaketin periaatteiden mukainen yhteistoimintaelin, jonka tavoitteena on edistää eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentymistä ja eurooppalaisen siirtoverkon toimitusvarmuutta.

Uuden järjestön keskeisenä tehtävänä on kehittää yhteisiä teknisiä ja markkinoita koskevia pelisääntöjä. Nykyisten kantaverkkojärjestöjen toiminta lakkautetaan ja siirretään uuteen järjestöön 6 kuukauden kuluessa perustamisesta.

Fingrid lisäsi kesäkuussa internet-sivustollaan julkaistavan sähkömarkkinatiedon määrää. Uutta tietoa ovat muun muassa seuraavan päivän tuotantoennuste sekä pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin rajalla.

Investoinnit ja verkon ylläpito

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 35 miljoonaa euroa (36 milj. euroa vastaavana aikana 2007).

Kuluneella kaudella solmittiin useita merkittäviä hankintasopimuksia. Suomen ja Ruotsin välisen uuden tasasähköyhteyden (Fenno-Skan 2) merikaapelin toimittaa Nexans Norway AS ja suuntaaja-asemat rakentaa ABB Ab. Näiden toimitusten yhteisarvo on noin 260 miljoonaa euroa, josta Fingridin kustannusosuus on puolet. Yhteydelle on myös saatu kaikki merkittävät luvat sekä Ruotsissa että Suomessa. Yhteyden on suunniteltu valmistuvan vuoden 2011 lopulla.

Muita merkittäviä hankintapäätöksiä tehtiin huhti-kesäkuussa yhteensä noin 54 miljoonan euron arvosta. Nämä käsittävät Isoniemen 220/110/20 kV sähköaseman, Isoniemi-Vajukosken 220 kV voimajohdon, Asmuntin ja Tuomelan 400 kV sarjakondensaattoriasemat, Kopulan 400/110 kV sähköaseman, Petäjäskosken 400 kV  ja Valajaskosken 220 kV sähköaseman, Keminmaan sähköaseman laajennuksen sekä Katerma - Kuhmo 110 kV voimajohdon hankinnat.

Fingrid varautuu lähivuosina lisäämään nopeata häiriöreserviä 100 - 400 megawatilla. Yhtiö selvittää, onko Suomen nykyisessä tuotantokapasiteetissa varavoimakäyttöön soveltuvia laitosyksiköitä tai teollisuuden irtikytkettävää kuormaa, joilla voidaan pienentää rakentamistarvetta. Lisäksi loppukesästä käynnistyy uusien varavoimalaitosten ympäristövaikutusten arviointi kuudella paikkakunnalla. Hankkeen alustava kustannusarvio on 60 - 240 miljoonaa euroa.

Kevään aikana on tutkittu haruksissa esiintyvän korroosion laajuutta sekä laadittu suunnitelmia korroosiolle altistuneiden harusten vaihtamiseksi. Tarkastelun kohteena on yhteensä 1800 pylväspaikkaa. Näistä kiireellisimmät korjaukset aloitetaan jo syksyllä ja loput lähivuosina. Hankkeen kustannusarvio on noin 7 milj. euroa.

Talous

Konsernin liikevaihto oli 193 miljoonaa euroa (161 milj. euroa). Kantaverkon siirtotulot nousivat hieman ja olivat 102 miljoonaa euroa (101 milj. euroa). Tasesähkön myynti oli 48 miljoonaa euroa (27 milj. euroa) ja tasesähkön osto oli 46 miljoonaa euroa (24 milj. euroa). Fingridin osuus yhteispohjoismaisista pullonkaulatuloista nousi Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä vallinneista kapasiteettirajoituksista johtuen yhteensä 13 miljoonaan euroon (6 milj. euroa). Venäjän ja Viron rajasiirtotuotot olivat 11 miljoonaa euroa (13 milj. euroa).

Liikevoitto oli ilman johdannaisten arvonmuutoksia 47 miljoonaa euroa (41 milj. euroa). Liikevoittoa nosti lähinnä pullonkaulatulojen kasvu. Lisäksi Eurooppalaisen markkinapaikan korvausten vaikutus liikevoittoon oli 4 miljoonaa euroa positiivinen.  Liikevoittoa alensivat mm. kasvaneet poistot ja pienentyneet rajasiirtotuotot.
IFRS:n mukainen liikevoitto oli 46 miljoonaa euroa (53 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten negatiivisia arvonmuutoksia 1 miljoonaa euroa (+12 milj.euroa). IFRS:n mukainen voitto ennen veroja oli 28 miljoonaa euroa (34 milj.euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 30,1 % (26,7 %).

Konsernin tulovirralle ovat ominaisia kausivaihtelut, joten kuuden kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoituskulut olivat tarkastelukauden aikana 18 miljoonaa euroa (20 milj.euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30.kesäkuuta 2008 olivat 205 miljoonaa euroa (200 milj. euroa). Korolliset velat sisältäen johdannaisvelat olivat 939 miljoonaa euroa (966 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 715 miljoonaa euroa (788 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 224 milj. euroa (178 milj. euroa).

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 8 miljoonaa euroa (6 milj. euroa). Yhtiöllä on 250 miljoonaan euron nostamaton valmiusluotto.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) päivitti 11.7.2008 Fingrid Oyj:n luottoluokituksen. Luokituksessa ei tapahtunut muutoksia edelliseen. Pitkäaikainen luottoluokitus on A+ ja lyhytaikainen luokitus on A-1. Tulevaisuuden näkymät arvioidaan vakaiksi (Stable outlook).

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilöstömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 253 (237). Tilintarkastus Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia. Loppuvuoden kehitys Fingrid-konsernin koko vuoden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan alenevan jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna.

Hallitus

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.6.2008

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041