Kysymyksiä ja vastauksia

Usein kysyttyä varttitaseesta 

Askarruttaako 15 minuutin taseselvitykseen siirtyminen sinua? Olemme koonneet avuksesi varttitaseen usein kysytyt kysymykset sekä vastaukset niihin. 

1. Valmistelu vartin taseselvitysjaksoon siirtymisestä on alkanut toimialalla. Miksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollaan siirtymässä 15 minuutin taseselvitysjaksoon?


Koko Eurooppaa koskeva tasehallinnan suuntaviiva astui voimaan joulukuussa 2017. Se on  velvoittavaa lainsäädäntöä, joka vaatii siirtymistä 15 minuutin taseselvitysjaksoon viimeistään 18.12.2020.

Taseselvitysjakson lyhentyminen tunnista varttiin tukee ja mahdollistaa käynnissä olevan energiantuotannon rakennemurroksen. Uusiutuvat ja joustamattomat tuotantomenetelmät lisääntyvät ja samaan aikaan perinteisen säätökykyisen tuotannon määrä vähenee. Muutos haastaa sähköjärjestelmän, sillä tuotannon ja kulutuksen on pysyttävä tasapainossa joka hetki. Lyhyemmän tasejakson avulla toimijat voivat tasapainottaa itsensä entistä paremmin ja tehotasapainon poikkeamista koituvat kustannukset voidaan jakaa oikeammin poikkeamien aiheuttajille. Tällöin hinta ohjaa osapuolia kohti mahdollisimman pientä tasevirhettä. Lyhyempi taseselvitysjakso avaa myös uusia mahdollisuuksia murroksessa olevalle alalle kysyntäjouston ja älykkäiden sähköverkkojen muodossa.

2. Millainen aikataulu varttitaseella on?


Varttitaseen aikataulu määritetään eurooppalaisessa tasehallinnan suuntaviivassa, joka astui voimaan 18.12.2017. Siirtymäajaksi on säädetty kolme vuotta eli 15 minuutin taseselvitysjakso tulee ottaa käyttöön viimeistään 18.12.2020.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tai maiden valvovat viranomaiset voivat hakea lykkäystä varttitaseen käyttöönoton aikatauluun tasehallinnan suuntaviivasta löytyvin perustein siten, että lyhyempi taseselvitysjakso tulee ottaa käyttöön kuitenkin viimeistään vuonna 2025.

Tarkka tavoiteaikataulu määrittyy Energiaviraston teettämän selvitystyön valmistumisen jälkeen ja kun toimialan yhteinen implementointisuunnitelma valmistuu vuoden vaihteessa 2018 – 2019.

3. Siirtyykö kaikki sähkökauppa kerralla 15 minuutin jaksoon?

Ensi vaiheessa päivänsisäinen ja säätösähkömarkkina siirtyvät 15 minuutin jaksoon. Vuorokausimarkkinan siirtymä toteutetaan myöhemmin.

Taseselvitys kokonaisuudessaan siirtyy vartin jaksoihin riippumatta markkinapaikasta.

4. Millaiset vaikutukset varttitaseeseen siirtymisellä on energia-alan yrityksiin?  

Varttitaseen käyttöönoton myötä sähkömarkkinat integroituvat Euroopan laajuisesti. Täten sähkökauppaa voi tulevaisuudessa käydä laajemmalla alueella. Lyhyempi markkinajakso mahdollistaa nykyistä paremmin joustavan kulutuksen osallistumisen säätösähkömarkkinoille. Lisäksi varttitase mahdollistaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen.

Varttitaseeseen siirtyminen  vaikuttaa energia-alan yritysten tietojärjestelmiin ja energiamittaukseen. Tietojärjestelmien tulee olla kyvykkäitä käsittelemään 15 minuutin mittausdataa ja varttitaseen käyttöönoton ensi vaiheessa osa energiamittareista tulee päivittää tai uudelleenohjelmoida, jotta ne tukevat 15 minuutin mittausresoluutiota.

5. Miten varttitase vaikuttaa pienkuluttajiin?

Varttitaseen vaikutukset eivät näy loppukuluttajalle suoraan. Jollain aikavälillä varttitase vaikuttaa pienkuluttajien energiamittaukseen, joka siirtyy tunnista 15 minuutin mittausresoluutioon. Varttitaseen myötä markkinoille voi syntyä uusia tuotteita ja palveluita, joita pienkuluttaja voi hyödyntää.


6. Miten varttitaseeseen siirtymistä suunnitellaan ja edistetään Suomessa?


Suomessa on muodostettu toimialasta koostuva laaja referenssiryhmä, jonka tehtävänä on tunnistaa varttitaseen vaikutukset toimialaan sekä etsiä erilaisia ratkaisuja varttitaseen toteutumisen edistämiseksi. Referenssiryhmä toimii myös viestikanavana toimialan suuntaan. Varttitasetiimi puolestaan kuvaa varttitaseen riippuvuudet sekä toteutusprosessin ja laatii toteutussuunnitelman, jonka referenssiryhmä hyväksyy.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat myös muodostaneet oman Higher Time Resolution (HTR) -projektiryhmän, jonka tavoitteena on ottaa varttitase käyttöön samanaikaisesti kaikissa Pohjoismaissa.


7. Kun kaupankäynti siirtyy 15 minuutin aikaikkunaan, niin muuttuuko myös kantaverkkomaksujen (pätö- ja loistehon siirto) aikaikkuna ja millä aikataululla?


Kantaverkon mittausjakso tulee muuttumaan varttitaseen myötä. Tämä ei välttämättä tarkoita vielä laskutuskomponenttien muuttumista, sillä 15 minuutin mittausjaksoista voidaan jatkossakin koostaa tuntijaksollista mittausdataa.


8. Onko Datahubissa huomioitu varttitaseen vaatimat muutokset?

Datahub tulee merkittävästi tukemaan varttitaseeseen siirtymistä, sillä sen järjestelmät toteutetaan niin, että ne pystyvät käsittelemään sekä 15 minuutin että 60 minuutin mittausdataa. Tarvittaessa Datahubissa voidaan myös muuntaa tuntienergiat 15 minuutin jaksoihin, mikä helpottaa toimialan osapuolten tietojärjestelmien muutostarpeita.


9. Mistä saan ajantasaista tietoa varttitase-projektin etenemisestä?


Tietoa varttitase-hankkeen etenemisestä saa muun muassa Varttitaseen verkkosivuilta sekä Fingrid-lehdestä. Lisäksi varttitase-hankkeesta julkaistaan tietoa Fingridin uutiskirjeessä ja aiheeseen liittyen järjestetään webinaareja.

Voit lähettää sinua askarruttavia kysymyksiä varttitaseesta myös osoitteeseen varttitase@fingrid.fi