Johdanto sähkömarkkinoihin

Toimivat sähkömarkkinat ovat kustannustehokkain tapa toteuttaa sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen ja varmistaa yhteiskunnan sähkönsaanti. Sähkömarkkinoilla muodostuva hinta ohjaa tehokkaasti markkinatoimijoiden sähkön tuotanto- ja kulutuspäätöksiä lyhyellä aikavälillä sekä investointeja pitkällä aikavälillä.

Sähkömarkkinoiden kysyntä ja tarjonta muodostuvat tuottajien tuottamasta ja kuluttajien käyttämästä sähköstä. Sähköverkkoyhtiöt toimivat markkinoiden mahdollistajina, kun sähköverkot yhdistävät sähkön tuotannon ja kulutuksen fyysisesti toisiinsa. Kantaverkkoyhtiöt siirtävät sähköä voimalaitoksilta jakeluverkkoyhtiöille sekä suoraan suurkuluttajille. Jakeluverkkoyhtiöt jakavat sähkön edelleen omille asiakkailleen. Hajautetun tuotannon yleistyessä tuotantoa siirtyy pienjänniteverkkoihin ja tällöin myös yksittäinen pienkuluttaja voi tuottaa sähköä sähkömarkkinoille. Suomi on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää ja eurooppalaisia tukkusähkömarkkinoita.

Sähkömarkkinoiden rakenne

Sähköstä käydään kauppaa erilaisilla markkinapaikoilla.


 

Sähkön johdannaismarkkinat

Sähkön johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa sähkön hintaan liittyvillä johdannaistuotteilla, kuten futuureilla ja optioilla. Tarve sähkön johdannaismarkkinalle syntyy markkinatoimijoiden riskienhallinnasta sähkön hinnanvaihteluja vastaan. Esimerkiksi sähkön tuottaja voi haluta suojautua johdannaisilla poikkeuksellisen matalilta hetkellisiltä hinnoilta. Toisaalta sähkön myyjä voi haluta suojautua johdannaisilla esimerkiksi korkeilta hinnoilta, sillä sen vähittäismarkkinoilla solmitut sopimukset loppuasiakkaille saattavat olla kiinteähintaisia. Tarvittaessa sähkön tuottajat, käyttäjät tai myyjät etsivät kaupankäyntikumppanin erilaisille johdannaistuotteille pörsseistä tai he voivat solmia kahdenkeskeisiä sopimuksia. Johdannaisarkkinoilla voi olla myös spekulatiivisia toimijoita, koska toimitukseen ei sisälly fyysistä sähköä.

Vuorokausimarkkinat

Vuorokausimarkkinoilla käydään joka päivä kauppaa seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille. Markkinatoimijat arvioivat seuraavan päivän tilannetta ja asettavat tarjouksensa sähkön tuotannosta ja kulutuksesta klo 13 Suomen aikaa mennessä sähköpörssien toteuttamaa huutokauppaa varten. Sähköpörssit laskevat sähkön hinnan annettujen osto- ja myyntitarjousten sekä siirtokapasiteettien perusteella jokaiselle tunnille. Suomi on eurooppalaisella sähkömarkkinalla omana tarjousalueenaan. Huutokauppa toteutetaan siten, että kaikilla alueilla on sama hinta, mikäli tarjousalueiden välillä on riittävästi siirtokapasiteettia. Jos siirtokapasiteetti rajoittaa siirtoa tarjousalueiden välillä, syntyy pullonkaula ja tarjousalueiden hinnat eriytyvät suhteessa pullonkaulan suuruuteen. Esimerkiksi Nord Pool  ja EPEX Spot ylläpitävät vuorokausimarkkinaa.

Päivänsisäiset markkinat

Kun sähkön toimitushetki lähestyy voi kulutuspäätös, säätilanne tai vikaantunut laite vaikuttaa sähkön kulutuksen määrään. Myös tuotannon tilanne saattaa muuttua yllättäen, jos siirtolinja vaurioituu, sää vaihtuu tai esimerkiksi voimalaitoksen tuotantoa joudutaan rajoittamaan. Sähkömarkkinoille syntyy tarve käydä kauppaa, jotta kulutus ja tuotanto saadaan tasapainoon.

Päivänsisäiset markkinat antavat markkinatoimijoille mahdollisuuden korjata tuotanto ja kulutus suunnitelmiaan lähempänä käyttöhetkeä. Päivänsisäiset markkinat toimivat tuntitasolla jatkuvan kaupankäynnin periaatteella. Ne avautuvat vuorokausimarkkinan jälkeen ja sulkeutuvat ennen 30 min ennen toimitustuntia. Esimerkiksi Nord Pool ja EPEX Spot ylläpitävät päivänsisäistä markkinapaikkaa.

Säätösähkö- ja reservimarkkinat

Säätösähkömarkkinoilla tarkoitetaan Fingridin yhdessä muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa ylläpitämiä säätöenergiamarkkinoita (mFRR, manual Frequency Restoration Reserves). Valtakunnallisen tasevastuun hoitamiseksi Fingrid varmistaa, että sillä on käytössään riittävästi säätökykyistä kapasiteettia sähkön tuotannon ja kulutuksen välisen tasapainon ylläpitämiseksi. Säätösähkömarkkinaosapuolten säätösähkötarjouksia aktivoidaan tehotasapainon tarpeen mukaisesti. Säätötarjouksia voidaan jättää viimeistään 45 minuuttia ennen tarjouksen kohteena olevaa käyttötuntia.

Säätösähkömarkkinoiden lisäksi Fingrid ylläpitää muita reservimarkkinoita. Reservimarkkinoita ylläpidetään taajuudenvakautusreserveille (FCR-N ja FCR-D), automaattiselle taajuudenpalautusreserville (aFRR) sekä säätökapasiteetille (mFRR kapasiteetti). Säätökapasiteettimarkkinoiden ohella Fingrid täyttää nopean häiriöreservin velvoitteensa omistamillaan varavoimalaitoksilla sekä pitkäaikaisilla käyttöoikeussopimuksilla hankituilla varavoimalaitoksilla. Lisäksi tehoreservilakiin perustuva tehoreservijärjestelmä turvaa sähkön toimintavarmuuden Suomessa sähköjärjestelmän tilanteissa, joissa suunniteltu sähkön hankinta ei riitä kattamaan ennakoitua sähkön kulutusta.

Taseselvitys

Sähkön toimituksen jälkeen sähkömarkkinoilla toimivien tasevastaavien tarjotun ja toteutuneen tuotannon ja/tai kulutuksen erot eli tase tarkistetaan. Jos tasevastaavien suunnitelmat eivät täsmää toteutuvien määrien kanssa, syntyy tarve tehdä säätöjä sähköjärjestelmässä. Taseselvitysprosessissa markkinatoimijoiden tasepoikkeama lasketaan jokaiselle taseselvitysjaksolle. Taseselvityksen seurauksena sähköjärjestelmän tasapainotuksen kustannukset voidaan jakaa tahoille, jotka ovat aiheuttaneet tarpeen tasapainottaa sähköjärjestelmää. Markkinatoimijat, joilla on tasepoikkeamaa maksavat tai saavat rahaa taseselvityksen poikkeaman suuruuden, suunnan ja tasesähkön hinnan mukaisesti. Tasesähkön hinta on tasevastaaville kannustin pyrkiä tasapainoon markkinoilla. Pohjoismaista taseselvitystä hoitaa kantaverkkoyhtiöiden omistama taseselvitysyksikkö eSett.