Varttitase eli 15 minuutin taseselvitysjakso

Energiajärjestelmän murros on käynnissä. Sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon kasvu on voimakasta samalla kun perinteisen säätökykyisen tuotannon määrä vähenee. Sähkömarkkinamalli on päivitettävä yhteensopivaksi uuden tuotantorakenteen kanssa, jotta energian tuotannon ja kulutuksen tasapainotus toimisi luotettavasti markkinahintojen ohjaamana ja energia- ja ilmastotavoitteet saavutettaisiin kustannustehokkaasti kohtuuhintaista sähkön tarjontaa unohtamatta.

Tämän vuoksi Suomessa ja koko Euroopassa siirrytään lyhyempään taseselvitysjaksoon sekä kohti reaaliaikaisempia sähkömarkkinoita. Fingrid edistää varttitasehanketta tiiviissä yhteistyössä toimialan kanssa. Toimiala on ollut mukana pohtimassa varttitaseen vaikutuksia toimialaan pyrkien edistämään hanketta ja löytämään ratkaisuja, jotta siirtymä varttitaseeseen on yhteiskunnan ja toimialan kannalta toteutettavissa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Taustaa

Yhteisillä markkinoilla tarvitaan yhdenmukaisia sääntöjä. Eurooppalainen tasehallinnan suuntaviiva velvoittaa Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat joutuneet uudelleenarvioimaan varttitaseen aikataulua ja sen seurauksena on haettu lykkäystä varttitaseen käyttöönottoon, jota tavoitellaan Pohjoismaissa samanaikaisesti vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen loppupuolella. Samalla siirrytään 15 minuutin kaupankäyntijaksoihin päivänsisäisillä ja säätösähkömarkkinoilla. Nykyisin kaupankäynti tuntia lyhyemmillä tuotteilla on jo mahdollista Keski-Euroopassa. Varttitaseen käyttöönotto on edellytys säätösähkömarkkinoiden ja 15 minuutin päivänsisäisten markkinoiden yhdistymiselle Euroopassa.

Tasepoikkeamat

Netottuminen tunnin aikajaksossa
Netottuminen tunnin aikajaksossa
Netottuminen tunnin aikajaksossa
Sulje
Ilmeneminen 15 min. taseselvitysjaksossa.
Ilmeneminen 15 min. taseselvitysjaksossa.
Ilmeneminen 15 min. taseselvitysjaksossa.
Sulje

Taseselvitysjakson lyheneminen mahdollistaa tasepoikkeamista aiheutuvien kustannusten tarkemman, aiheuttamisperusteisen jakamisen markkinatoimijoiden kesken ja lisää sähköjärjestelmän markkinaehtoista tasapainotusta. Siirtyminen 15 minuutin taseselvitysjaksoon tuo esille sellaiset tasepoikkeamat ja niistä aiheutuvat kustannukset, jotka nykyisessä tunnin aikajaksossa netottuvat eli kumoavat toisensa, mutta ovat kuitenkin sähköjärjestelmän tasapainotuksen kannalta merkityksellisiä.

Tasepoikkeamien tarkempi ilmeneminen ja kustannusten oikeampi kohdistuminen toimivat kannustimena markkinatoimijoille hallita tasettaan tarkemmin. Taseen tasapainottaminen on mahdollista lähempänä käyttöhetkeä päivänsisäisellä markkinalla. Joustavuudesta palkitaan ja hintasignaalit antavat lisää ansaintamahdollisuuksia säätökykyiselle tuotannolle ja kulutukselle. Luonnollisesti markkinoilla kukin osapuoli valitsee itselleen sopivimman tavan sähkötaseen tasapainottamiseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Usein kysyttyä varttitaseesta

Askarruttaako 15 minuutin taseselvitykseen siirtyminen sinua? Olemme koonneet avuksesi varttitaseen usein kysytyt kysymykset sekä vastaukset niihin. 

 

1. Valmistelu vartin taseselvitysjaksoon siirtymisestä on alkanut toimialalla. Miksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollaan siirtymässä 15 minuutin taseselvitysjaksoon?

 

Koko Eurooppaa koskeva tasehallinnan suuntaviiva astui voimaan joulukuussa 2017. Se on velvoittavaa lainsäädäntöä, joka vaatii muun muassa siirtymistä 15 minuutin taseselvitysjaksoon, ja jonka seurauksena myös varttitasehanke on käynnistynyt kansallisella tasolla vuoden 2018 alussa.

Taseselvitysjakson lyhentyminen tunnista varttiin tukee ja mahdollistaa käynnissä olevan energiantuotannon rakennemurroksen. Uusiutuvat ja joustamattomat tuotantomenetelmät lisääntyvät ja samaan aikaan perinteisen säätökykyisen tuotannon määrä vähenee. Muutos haastaa sähköjärjestelmän, sillä tuotannon ja kulutuksen on pysyttävä tasapainossa joka hetki. Lyhyemmän tasejakson avulla toimijat voivat tasapainottaa itsensä entistä paremmin ja tehotasapainon poikkeamista koituvat kustannukset voidaan jakaa oikeammin poikkeamien aiheuttajille. Tällöin hinta ohjaa osapuolia kohti mahdollisimman pientä tasevirhettä. Lyhyempi taseselvitysjakso avaa myös uusia mahdollisuuksia murroksessa olevalle alalle kysyntäjouston ja älykkäiden sähköverkkojen muodossa.

 

2. Millainen aikataulu varttitaseella on?

 

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tavoitellaan varttitaseen käyttöönottoa samanaikaisesti vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen loppupuolella. Toisaalta eurooppalainen tasehallinnan suuntaviiva velvoittaa 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönottoajaksi 18.12.2020.

Pohjoismaissa on käynnissä samanaikaisesti laajempi tasehallintahanke, johon varttitase on suoraan sidoksissa. Tasehallintahankkeen toteutusaikataulua on jouduttu uudelleenarvioimaan useista eri syistä, joka määrittelee myös varttitaseen toteutuksen Pohjoismaissa. Aikataulun uudelleenarvioimisen seurauksena Fingrid ja muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat hakeneet lykkäystä 15 minuutin taseselvitysjakson eli varttitaseen käyttöönotolle kesäkuussa 2020. Uuden aikataulun mukaisesti Pohjoismaissa tavoitellaan varttitaseen käyttöönottoa samanaikaisesti vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen loppupuolella.

Kansallinen valvova energiaviranomainen varmistaa lopullisen käyttöönottoaikataulun poikkeuslupaprosessin päättyessä.

 

3. Siirtyykö kaikki sähkökauppa kerralla 15 minuutin jaksoon?

 

Ensi vaiheessa ainakin vuorokausikausimarkkina ja päivänsisäinen markkina sekä säätösähkömarkkina siirtyvät 15 minuutin jaksoon. EU-asetuksen mukaan pörssien tulee tarjota tuotteita taseselvitysjakson pituiselle jaksolle. Taseselvitys kokonaisuudessaan siirtyy vartin jaksoihin riippumatta markkinapaikasta.

Muiden reservimarkkinoiden siirtymistä varttiin voi seurata Fingridin nettisivuilta.

 

4. Millaiset vaikutukset varttitaseeseen siirtymisellä on energia-alan yrityksiin?

 

Varttitaseen käyttöönoton myötä sähkömarkkinoita voidaan alkaa integroida Euroopan laajuisiksi. Täten sähkökauppaa voi tulevaisuudessa käydä laajemmalla alueella. Lyhyempi markkinajakso mahdollistaa nykyistä paremmin joustavan kulutuksen osallistumisen säätösähkömarkkinoille. Lisäksi varttitase mahdollistaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen.

Varttitaseeseen siirtyminen vaikuttaa energia-alan yritysten tietojärjestelmiin ja energiamittaukseen. Tietojärjestelmien tulee olla kyvykkäitä käsittelemään 15 minuutin mittausdataa ja varttitaseen käyttöönoton ensi vaiheessa osa energiamittareista tulee päivittää tai uudelleenohjelmoida, jotta ne tukevat 15 minuutin mittausresoluutiota.

Katso miten varttitase vaikuttaa eri osapuoliin tästä linkistä.

 

5. Miten varttitase vaikuttaa pienkuluttajiin?

 

Varttitaseen vaikutukset eivät välttämättä näy loppukuluttajalle suoraan eikä välittömästi. Jollain aikavälillä varttitase vaikuttaa pienkuluttajien energiamittaukseen, joka siirtyy tunnista 15 minuutin mittausresoluutioon. Varttitaseen myötä markkinoille syntynee myös uusia tuotteita ja palveluita, joita pienkuluttaja voi hyödyntää.

 

6. Miten varttitaseeseen siirtymistä suunnitellaan ja edistetään Suomessa?

 

Suomessa on muodostettu toimialasta koostuva laaja referenssiryhmä, jonka tehtävänä on tunnistaa varttitaseen vaikutukset toimialaan sekä etsiä erilaisia ratkaisuja varttitaseen toteutumisen edistämiseksi. Referenssiryhmä toimii myös viestikanavana toimialan suuntaan.

Referenssiryhmän tueksi on myös perustettu kaksi alatyöryhmää, jotka keskittyvät erityisesti kansallisen varttitasehankkeen toimeenpanoon. Nämä työryhmät ovat energiamittaustyöryhmä sekä seurannan suunnittelun työryhmä. Energiamittaustyöryhmän tehtävänä on ollut pohtia Suomen energiamittauksen vaiheittaista siirtymistä varttiin uuden pohjoismaisen aikataulun sekä Datahubin asettaman aikataulun puitteissa. Seurannan suunnittelutyöryhmä puolestaan pohtii miten ja mitä osapuolia tulee seurata varttiin siirtymisessä, jotta Suomi kokonaisuudessaan onnistuu siirtymään vartin resoluutioon vaaditussa aikataulussa. Seurannan suunnittelun lisäksi työryhmän tavoitteena on viestintäsuunnitelman kehittäminen. 

Kansallisten työryhmien lisäksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat muodostaneet pohjoismaiselle tasehankkeelle (Nordic Balancing Model (NBM)) oman sidosryhmistä koostuvan referenssiryhmän. Ryhmän jäsenistössä on alan toimijoita kaikista pohjoismaista.

 

7. Kun kaupankäynti siirtyy 15 minuutin aikaikkunaan, niin muuttuuko myös kantaverkkomaksujen (pätö- ja loistehon siirto) aikaikkuna ja millä aikataululla?

 

Kantaverkon mittausjakso tulee muuttumaan varttitaseen myötä. Tämä ei välttämättä tarkoita vielä laskutuskomponenttien muuttumista, sillä 15 minuutin mittausjaksoista voidaan jatkossakin koostaa tuntijaksollista mittausdataa.

 

8. Onko datahubissa huomioitu varttitaseen vaatimat muutokset?

 

Datahub on suunniteltu varttitaseen vaatimat muutokset huomioon ottaen. Datahubin tullessa käyttöön ennen varttitasetta sen järjestelmät kuitenkin tulevat tukemaan ainoastaan tuntimittausdataa. Datahubin järjestelmät päivitetään varttikyvykkäiksi hyvissä ajoin ennen varttitaseen kansallista käyttöönottoa. Varttitaseen käyttöönoton jälkeen Datahub pystyy tarvittaessa pilkkomaan toimijoiden tuntimittausarvoja varttiarvoiksi. Siirtyminen tunnista vartin taseselvitysjaksoon tehdään tiiviissä yhteistyössä Datahubin kanssa.

 

9. Mistä saan ajantasaista tietoa varttitase-projektin etenemisestä?

 

Tietoa varttitase-hankkeen etenemisestä saa muun muassa Varttitaseen verkkosivuilta. Lisäksi varttitase-hankkeesta julkaistaan tietoa Fingridin uutiskirjeessä ja aiheeseen liittyen järjestetään webinaareja.

Voit lähettää sinua askarruttavia kysymyksiä varttitaseesta myös osoitteeseen varttitase@fingrid.fi

Varttitaseen vaikutukset eri markkinatoimijoihin

Kaikkiin toimijoihin kohdistuvat yleiset vaikutukset

 

Siirtyminen 15 minuutin taseselvitykseen tarkoittaa kaikkien markkinaosapuolien osalta muutoksia sekä nykyisiin järjestelmiin ja prosesseihin että sanomaliikenteeseen ja rajapintoihin eri toimijoiden ja toimintojen välillä. Niin käsiteltävä data kuin järjestelmien suorituskyky tulevat muuttumaan. Nämä muutokset tulevat vaikuttamaan sekä sisäisiin että ulkoisiin toimintoihin, joten on tärkeää, että kaikki mahdolliset yhteydet eri toimintojen välillä, joissa muutokset ovat välttämättömiä, tulevat tunnistettua ja huomioitua. Varttitaseen myötä myös sopimukset eri osapuolien välillä tulee päivittää.

 

Verkonhaltijat sekä muut mittausaluevastuulliset

 

Verkonhaltijoille ja muille mittausaluevastuullisille suurin yksittäinen muutos varttitaseen myötä on sekä energiamittareiden että mittaustietojärjestelmien päivittäminen varttikyvykkäiksi. Varttitaseen käyttöönoton myötä tietyt ennalta määritetyt mittaustyypit tulevat olla päivitettyinä varttikyvykkäiksi. Kaikki mittausaluevastuulliset ovat velvollisia siirtämään nämä kyseiset mittaukset varttiin. Kaikkia mittauksia ei kuitenkaan velvoiteta siirtymään varttiin ensivaiheessa, joten myös eri mittaustyyppien mahdollinen eriaikainen siirtyminen varttiin tulee huomioida.

 

Tasevastaavat

 

15 minuutin taseselvityksen myötä tasevastaavien tulee tehdä tuotantosuunnitelmat 15 minuutin resoluutiolla. Myös eri kaupankäyntiajanjaksot (15 minuuttia vs. tunti) eri markkinapaikoilla luovat mahdollisen muutostarpeen tasevastaavien taselaskentoihin. Lisäksi 15 minuutin kaupankäyntiajanjakson ja taseselvityksen myötä markkinoiden toiminta nopeutuu. Tämä voi osaltaan luoda tarvetta prosessien automatisoinnille.

 

Sähkönmyyjät

 

Sähkönmyyjille 15 minuutin taseselvitys mahdollistaa uusien myyntituotteiden kehittämisen. Toisaalta kaupankäyntiajanjakson lyhentyminen voi luoda tarpeita kaupankäyntiprosessien automatisoinnille. Lisäksi sähkömarkkinapaikkojen portaittainen siirtyminen tunnista varttiin voi vaikuttaa toimijoiden kaupankäyntiin eri markkinoilla.

 

Sähkön tuottajat ja kuluttajat

 

Sähköntuottajille ja -kuluttajille siirtyminen varttitaseeseen on muutos kohti markkinamallia, joka kannustaa joustavuuteen. Markkinapaikkojen kaupankäyntijakson lyhentyminen mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen optimoinnin tarkemmin lähellä käyttöhetkeä. Toisaalta varttitaseen myötä kulutus ja tuotanto tulee suunnitella 15 minuutin resoluutiolla, mikä luo muutostarpeita nykyisiin toimintoihin.

 

Reservitoimittajat

 

Reservitoimittajien osalta varttitaseen tuomat muutokset näkyvät muun muassa lyhyempinä säätöaikoina. Vartin kaupankäyntijakso sitouttaa tarjottavaa kapasiteettia lyhyemmäksi ajanjaksoksi kerrallaan, mikä voi osaltaan mahdollistaa muun muassa uusien resurssien osallistumisen reservimarkkinoille. Toisaalta lyhyempi kaupankäyntijakso kasvattaa myös prosessien automatisoinnin tarvetta. Varttitaseen käyttöönoton myötä vartin kaupankäyntijakso mahdollistetaan ensimmäiseksi mFRR-markkinapaikalla.

Varttitaseen referenssiryhmä

Varttitaseen referenssiryhmä koostuu suomalaisista alan toimijoista ja sen tehtävänä on tunnistaa varttitaseen vaikutukset toimialaan, etsiä ratkaisuja edesauttaakseen varttitaseen toteuttamista sekä toimia viestintäkanavana toimialan suuntaan.

Varttitaseen referenssiryhmän kokousten aineistot

Kokous 19.08.2020

Esitysmateriaali

Muistio

Kokous 28.04.2020

Esitysmateriaali

Muistio

Kokous 12.12.2019

Esitysmateriaali

Muistio

Kokous 27.8.2019

Esitysmateriaali

Muistio

Kokous 14.5.2019

Esitysmateriaali

Muistio

Kokous 12.2.2019

Muistio

Liite 1: Varttitasehankkeen ajankohtaiset

Liite 2: Varttitaseen toteutussuunnitelma

Liite 3: Jakeluverkkojen ja teknologiatoimittajien työpaja

Kokous 13.12.2018

Muistio

Liite 1: Varttitasehankkeen tyytyväisyyskyselyn tulokset

Liite 2: Energiateollisuus ry:n kanta varttimittaukseen siirtymisestä

Liite 3: Säätösähkömarkkina 15 min vs 60 min mittaus

Liite 4: Nord Pool: Markkinat varttitaseen jälkeen

Liite 5: Joustava kulutus ja hankkeen riskit

Kokous 13.11.2018

Muistio

Liite 1: Varttitaseen toteutussuunnitelma

Kokous 5.9.2018

Muistio

Liite 1:  Varttitaseen toimialahaastattelut ja alustava implementointisuunnitelma

Liite 2: Selvitystyö varttitaseen vaikutuksista toimialan tietojärjestelmiin

Kokous 30.5.2018

Muistio

Liite 1: Pöyry: 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönoton lykkäämisen markkinavaikutukset

Liite 2: Ajankohtaista varttitaseesta

Liite 3: Energiateollisuus ry: Verkkoyhtiö-kyselyn tulokset

Liiite 4: Fingridin ehdotukset ja perustelut varttitaseen energiamittaukselle

Liite 5: Elenia: Elenian kokemuksia ja näkemyksiä energiamittauksesta

Liite 6: Selvitystyö varttitaseen vaikutuksista toimialan tietojärjestelmiin

Kokous 20.3.2018

Muistio

Liite 1: Varttitaseen SWOT-analyysi

Liite 2: Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista

Kokous 25.1.2018

Muistio

Liite 1: Varttitase-hanke eurooppalaisessa,pohjoismaisessa ja kansallisessa konseptissa sekä tekijöitä jotka vaikuttavat hankkeen onnistumiseen§

 

Referenssiryhmän jäsenet vuonna 2018

Eturivi alkaen vasemmalta: 
Maria Joki-Pesola (pp), Sari Wessman, Teija Pelkonen, Kaija Savolainen, Jari Hokkanen, Tomi Pesonen, Jani Piipponen, Petteri Haveri, Olli Taipale, Ville Väre 
Takarivi alkaen vasemmalta: 
Saku Ruottinen, Jarmo Lapakko, Tomi Mäkelä, Jari Aurojärvi, Tom Backman, Samuli Saine, Mika Potinkara, Petteri Pakalén, Jukka Rinta-Luoma, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Tommi Riski. Kuvasta puuttuu Jan Rönnback.

 

Varttitaseen seurannan suunnitteluryhmä

Kokous 31.08.2020

Esitysmateriaali

Muistio

Kokous 11.06.2020

Esitysmateriaali

Muistio

Kokous 28.04.2020

Esitysmateriaali

Muistio

Kokous 09.03.2020

Esitysmateriaali

Muistio

Kokous 06.02.2020

Esitysmateriaali

Kokous 12.12.2019

Esitysmateriaali

Muistio