Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto

Sähkömarkkinalain (SML) mukaan Fingrid vastaa sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittämisestä. 

Fingrid on kehittänyt sähkömarkkinaosapuolille tiedonvaihtopalveluiden palvelukokonaisuuden, jolla edistetään tiedonvaihdon oikeellisuutta, kehitetään tehokkaita menettelytapoja ja yhtenäisten sanomaliikennestandardien käyttöä. Fingridin tiedonvaihtopalvelut ovat osa sähkömarkkinoiden tiedonvaihtoympäristöä. Tehokkaan ja oikeellisen tiedonvaihdon kehittämiseksi Fingrid tekee yhteistyötä mm. sähkömarkkinatoimijoiden, palveluntarjoajien, valvovan viranomaisen, lainsäätäjän, etujärjestöjen, kansallisten ja kansainvälisten sanomaliikennettä kehittävien organisaatioiden sekä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa.

Toimivan tiedonvaihtoympäristön takaamiseksi tarvitaan kaikkien sähkömarkkinatoimijoiden panos. Osana tiedonvaihtopalveluiden kehitystyötä toteutettiin myös vuonna 2014 valmistunut selvitys tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta. Selvityksen perusteella ehdotettiin otettavaksi käyttöön keskitetty tiedonvaihtoratkaisu ja työ- elinkeinoministeriö pyysi Fingridiä käynnistämään hankkeen.

Fingridin tarjoaman palvelun tulee olla tehokasta ja edistää tasapuolisesti ja syrjimättömästi toteutettua tiedonvaihtoa. Fingrid on oikeutettu keräämään kohtuulliset kustannukset ja kohtuullisen voiton tiedonvaihtopalveluiden käyttäjiltä. Fingridin myöntäessä osapuolitunnuksia uusille sähkömarkkinaosapuolille solmitaan tiedonvaihtopalvelusopimukset samassa yhteydessä.

Datahubin taustaa

Fingridissä käynnistyi keväällä 2015 projekti, jonka tuloksena tiedonvaihto sähkön vähittäismarkkinoilla selkeytyy ja tehostuu. Vuonna 2020 sähkön kuluttajien, myyjien ja jakeluverkkoyhtiöiden välillä liikkuvat tiedot tallentuvat Fingridin Datahubiin, josta ne ovat tasapuolisesti kaikkien markkinatoimijoiden saatavilla.

Asiakkaan vahva ja luotettava yksilöinti on uusien palveluiden edellytys. Datahub tuo asiakkaille uusia mahdollisuuksia osallistua itse aktiivisesti sähkömarkkinoille erilaisten palveluntarjoajien palveluiden avulla. Palveluita voidaan tuottaa asiakkaan sähkön kulutustietojen seurantaan tai sähkön kysyntäjoustoon osallistumisen joustoa tarjoavien palveluiden kautta. Edellytyksenä tälle on, että asiakas voidaan luotettavasti yksilöidä ja tunnistaa datahubissa ja näin varmistaa tietosuojan toteutuminen. Tietoa ei voida datahubista luovuttaa ilman asianmukaista sopimusta tai asiakkaan antamaa erillistä valtuutusta. Asiakastietojen yksilöintiin tullaan käyttämään nykyistenkin käytäntöjen mukaisia kuluttaja-asiakkaan henkilötunnusta ja yrityksillä y-tunnusta.

Hankkeen taustalla on vuonna 2013 uusittu sähkömarkkinalaki, joka antoi Fingridille vastuun sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittämisestä. Vuoden 2014 aikana Fingrid selvitti erilaisia vaihtoehtoja tiedonvaihdon toteuttamiseksi. Vaihtoehtoina oli kantaverkkoyhtiön hallinnoiman ratkaisun lisäksi kaupallisten toimijoiden, toimialan sekä viranomaisten hallinnoima järjestelmä. Fingrid päätyi suosittelemaan keskitettyä ratkaisua. Kantaverkkoyhtiön hallinnoiman järjestelmän vahvuuksia on puolueeton toiminta, ja malli on osoittautunut toimivaksi myös esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa. Tiedonvaihtoselvityksen saamisen ja sidosryhmien kuulemisen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö pyysi 8.4.2015 Fingridiä käynnistämään datahubin toteutusprojektin.



Datahub sähkön myyjien ja kuluttajien palveluksessa

Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin tietoja käyttävät noin 100 sähkön myyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä palvellessaan asiakkaitaan eli sähkön käyttäjiä.

Kun suomalainen sähkön loppuasiakas vuonna 2020 vaihtaa sähkönmyyjää, kaikki tarvittava tieto sähkönmyyjän ja jakeluverkkoyhtiön välillä siirtyy keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän eli datahubin kautta. Tällä hetkellä tiedot sijaitsevat hajautetusti eri yhtiöiden järjestelmissä. Tietoja voi hakea kuitenkin vain se osapuoli kenellä on oikeudet datahubissa olevaan tietoon. Varmistaaksemme tietojen turvallisen jakamisen on kaikki asiakkaat ja käyttöpaikat voitava yksilöidä varmasti. Asiakastietojen yksilöintiin käytetään kuluttaja-asiakkailla henkilötunnusta ja yrityksillä y-tunnusta.

Järjestelmä nopeuttaa, yksinkertaistaa, parantaa ja tehostaa kaikkien osapuolten toimintaa, kun erilaiset sähkön käyttöön liittyvät ydintiedot sijaitsevat vain yhdessä paikassa. Keskitetyn ratkaisun etuja on myös se, että tiedot ovat yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti kaikkien osapuolten saatavilla.

Myyjän vaihto, kuluttajan muutto ja muut sähkösopimukseen liittyvät muutokset ovat vain yksi esimerkki tiedonvaihtoa edellyttävistä tilanteista. Esimerkiksi jakeluverkkoon liittyvä taseselvitys tehdään jatkossa uudessa järjestelmässä.

Datahub voi myös käsitellä ja jalostaa sinne tallennettua tietoa. Suomessa laajasti käytössä olevien älykkäiden etäluettavien sähkömittareiden avulla jokaisesta käyttöpaikasta kertyy päivittäin paljon tietoja. Nämä tiedot, ja mahdolliset tulevaisuuden mobiilisovellukset, voivat tarjota sähkön kuluttajille täysin uusia palveluja. Esimerkkinä voisi olla sovellus, jonka avulla kuluttaja voi seurata yhdellä kertaa sekä kaupunkiasunnon ja kesämökin sähkönkäyttötietoja, vaikka nämä sijaitsevat eri puolilla Suomea. Edellytyksenä asiakkaan saamille uusille palveluille on asiakkaan luotettava tunnistaminen yksilöivän tunnuksen avulla.

Datahub ja älykkäät järjestelmät mahdollistavat myös sähkön käyttäjien osallistumisen kysyntäjoustoon. Kysyntäjoustossa on kyse sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisesta siten, että sähkönkäyttöä säädellään automaattisesti sähköverkon kuormituksen mukaan. Huippukulutustilanteissa sähkölaitteita voidaan kytkeä pois päältä, ja toisaalta ylituotantoa voidaan purkaa esimerkiksi suurten kiinteistöjen laitteisiin.

Lisätietoja aiheesta

Minna Arffman

palvelupäällikkö
puh. 030 395 5263