- Etusivu /
- Kantaverkko /
- Rakentaminen /
- Rakentamisen vaiheet /
- Korvauskäsittely
-
- Ympäristövaikutusten arviointi Petäjäskoski-Nuojuankangas
- Ympäristövaikutusten arviointi Järvilinja
- Ympäristöselvitys Isohaara-Raasakka ja Isohaara-Keminmaa
- Ympäristöselvitys Arkkukallio-Furubacka
- Ympäristöselvitys Helsingin kaapeliyhteys
- Oulujoen 110 kV voimajohdon johtojärjestelyjä koskeva ympäristöselvitys (Muhos)
- Ympäristöselvitys Leväsuo-Isokangas
- Ympäristöselvitys Mänttä -Petäjävesi
- Ympäristöselvitys Simojoen johtojärjestelyt
- Ympäristöselvitys Torna - Lautakari
- Ympäristöselvitys Hämeenlahti - Hännilä
- Rakentaminen Imatra - Huutokoski
- Suunnittelu Metsälinja
- Rakentaminen Metsälinja
- Rakentaminen Pohjois-Karjalan verkonvahvistukset
- Rakentaminen Pyhänselkä - Nuojuankangas
- Siikajoki - Raahe
- Torna - Lautakari johtoalueen leventäminen
-
- Alajärven sähköasema
- Alapitkä
- Elovaara - Pinsiö ympäristöselvitys
- Espoon sähköasema
- EstLink 2
- Forssa–Lieto YVA-menettely
- Ympäristövaikutusten arviointi Hanhikivi 1 -voimajohdot
- Harakkaperä - Isokangas ympäristöselvitys
- Harakkaperä - Isokangas -voimajohto
- Hikiä
- Hikiä–Forssa YVA-menettely
- Hikiä - Forssa -voimajohto
- Hikiä - Orimattila YVA-menettely
- Rakentaminen Hikiä - Orimattila
- Hirvisuo
- Valmistunut Hirvisuo - Kalajoki
- Huutokosken sähköasema
- Ympäristövaikutusten arviointi Huittinen – Forssa 400+110 kV
- Hyvinkää–Hikiä YVA-menettely
- Iisalmi
- Imatra - Huutokoski ympäristöselvitys
- Inkoo
- Isokankaan sähköasema
- Jyväskylä
- Valmistunut Kalajoki - Siikajoki
- Ympäristövaikutusten arviointi Keminmaa - Tornionjoki
- Keski-Suomi–Oulujoki YVA-menettely
- Keminmaan voimajohtojen ympäristöselvitys
- Ympäristöselvitys Kittilänjärvi - Taivalkoski
- Keminmaa–Petäjäskoski YVA-menettely
- Keminmaa - Taivalkoski -ympäristöselvitys
- Koiviston ja Vihtavuoren sähköasemat
- Koivisto - Vihtavuori ympäristöselvitys
- Kontiolahti
- Kontiolahti - Pamilo ympäristöselvitys
- Kontiolahti - Uimaharju ympäristöselvitys
- Koria
- Rakentaminen Koria - Yllikkälä
- Koria - Yllikkälä ympäristöselvitys
- Kristinestadin sähköasema
- Kristinestad - Ulvila
- Lavianvuoren voimajohdon ympäristöselvitys
- Lavianvuoren johtojärjestelyt
- Rakentaminen Lempiälä - Vuoksi
- Liedon sähköasema
- Valmistunut Lieto - Forssa
- Länsisalmen sähköasema
- Länsisalmi–Vuosaari YVA-menettely
- Nurmijärvi
- Olkiluoto
- Ympäristövaikutusten arviointi Olkiluoto 4 -voimajohdot
- Ontojoki - Tihisenniemi -voimajohto
- Orimattila
- Petäjäskoski–Kaukonen–Vajukoski YVA-menettely
- Porvoo
- Ympäristövaikutusten arviointi Pyhänselkä - Keminmaa
- Pyhänselkä - Nuojua YVA-menettely
- Raasakka
- Raasakka-Maalismaan ympäristöselvitys
- Rännärin sähköasema
- Seitenoikean sähköasema
- Valmistunut Siikajoki - Pyhänselkä
- Siikajoki - Raahe -ympäristöselvitys
- Tahkoluoto–Kristiinankaupunki YVA-menettely
- Tihisenniemi–Katerma ympäristöselvitys
- Tihisenniemi
- Tikinmaa–Lavianvuori ympäristöselvitys
- Ympäristöselvitys Uimaharju - Pamilo
- Uimaharju
- Uusikaupunki
- Valmistunut Vanaja - Tikinmaa
- Vanaja - Tikinmaa 110 kV ympäristöselvitys
- Varkauden sähköasema
- Varkaus - Hovinpaikka -voimajohto
- Varkaus–Kontiolahti ympäristöselvitys
- Ventusneva–Pyhänselkä YVA-menettely
- Valmistunut Vihtavuori - Koivisto
- Voimajohtojärjestelyt: Alajärvi, Mänttä, Petäjävesi ja Seinäjoki
- Vuoksen sähköasema
- Vuoksi - Onnela -voimajohto
- Yllikkälä - Huutokoski -voimajohto
- Yllikkälä–Imatra YVA-menettely
Korvauskäsittely
Kohteen- ja haitankorvaus
Kohteenkorvausta määrätään mm. johtoalueen maapohjasta ja pylväsaloista pellolla. Korvausta määrätessään lunastustoimikunta pyrkii arvioimaan sitä, kuinka paljon voimajohto häiritsee alueen nykyistä tai tiedossa olevaa suunniteltua maankäyttöä.
Haitankorvausta määrätään mm. pylväshaitasta viljelysmaalla. Sen suuruus määräytyy mm. estealan muodon ja koon sekä viljelyn voimaperäisyyden perusteella.
Korvauskäsittely
Vahingonkorvausta on korvaus puuston ennenaikaisesta hakkuusta, taimiston menetyksestä sekä tuulenkaadoista. Metsämaan puustotiedot kuten metsätyyppi, ikä, puulaji ja tiheys arvioidaan ennen metsän hakkuuta. Osa korvauksista eli noin 75 % kohteenkorvauksesta voidaan maksaa ennakkoon, jos asianosainen sitä vaatii. Lopullisten korvausten määrä voidaan määrittää vasta johdon valmistuttua. Sitä ennen maanomistajalle varataan tilaisuus esittää korvausvaatimuksensa menetyksistä lunastustoimikunnalle joko kirjallisesti tai suullisesti. Korvausten saaminen ei edellytä niiden vaatimista, sillä toimikunta määrää korvaukset viran puolesta. Korvausarvioinnin tueksi toimikunta suorittaa lunastusalueella myös maastokatselmuksen todetakseen lopullisen tilanteen.
Lopulliset korvaukset on maksettava 3 kuukauden kuluessa lunastustoimituksen lopettamisesta. Korvauksille maksetaan lakisääteinen 6 % korko rakennustöiden aloittamisajankohdasta lukien. Korvausten saanti kestää yleensä noin vuoden johdon valmistumisesta.
Työnaikaisten vahinkojen korvaaminen
Rakennustöiden aikana pyritään välttämään vahinkojen aiheuttamista. Varovaisuudesta huolimatta vahinkoja voi kuitenkin aiheutua ojille, teille, pelloille, puustolle jne.
Fingridin valtuuttama urakoitsija korjaa tai korvaa havaitsemansa tai maanomistajan ilmoittamat johdon rakentamistöistä aiheutuvat vahingot suoraan maanomistajalle sitä mukaa kun niitä syntyy tai rakennustöiden päätyttyä. Jos sopimukseen ei päästä, erimielisyydet käsitellään lunastustoimikunnassa.
