Suomen sähköjärjestelmä

Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta, suurjännitteisistä jakeluverkoista, jakeluverkoista sekä sähkön kuluttajista. Se on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää yhdessä Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan järjestelmien kanssa. Lisäksi Venäjältä ja Virosta on Suomeen tasasähköyhteydet, joilla pohjoismainen järjestelmä on yhdistetty Venäjän ja Baltian voimajärjestelmään.

Yhteispohjoismainen järjestelmä on kytketty tasasähköyhteyksillä myös Keski-Euroopan järjestelmään. Fingrid on mukana eurooppalaisessa kantaverkkoyhtiöiden keskusjärjestössä. Järjestö ENTSO-E jakautuu viiteen alueelliseen ryhmään, joista Fingrid on mukana samassa pohjoisessa ryhmässä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa.

Kantaverkko

Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon toimivuudesta. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot on liitetty. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu

• 4600 km 400 kV voimajohtoja (kV = kilovoltti = 1000 volttia)
• 2200 km 220 kV voimajohtoja
• 7600 km 110 kV voimajohtoja
• 116 sähköasemaa

Kantaverkko palvelee sähkön tuottajia ja sähkön kuluttajia mahdollistaen näiden osapuolien keskinäisen kaupan koko valtakunnan tasolla sekä myös valtakunnan rajat ylittävän kaupan. Valtaosa Suomessa kulutetusta sähköstä siirretään kantaverkon kautta.

Fingridin vastuulla ovat kantaverkon valvonta, käytön suunnittelu, tasepalvelu, verkon ylläpito, rakentaminen ja kehittäminen sekä sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen.

Vuodenajat voimajohdoilla
Sulje

 

Investoinnit

Fingrid investoi kantaverkkoon vuosien 2015 - 2025 aikana yhteensä noin 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsee vuosittain noin 110 miljoonan euron investointeja. Tavoitteena on rakentaa lähes 3.000 kilometriä voimajohtoja ja noin 30 uutta sähköasemaa. Koko maan kattava kantaverkon investointiohjelma pohjautuu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan, jolla Suomi pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjä, siirtymään sähkön tuontiriippuvuudesta omavaraisuuteen ja korvaamaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Sähkön tuotannossa tavoitteena on lisätä ydinvoimaa sekä uusiutuvaa energiaa eli metsäenergiaa ja tuulivoimaa. Kantaverkon on kyettävä ottamaan vastaan uusi tuotanto, mutta verkon kehittämiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuten sähkön kulutuksen muutokset, poistuva tuotanto ja vanhan verkon vaatimat peruskorjaukset.

Suomen kantaverkossa käytetään suuria jännitetasoja pitkien siirtoyhteyksien vuoksi ja suurilla siirtotehoilla sähkönsiirrossa syntyvien häviöiden pienentämiseksi. Tarvetta entistä suurempien jännitteiden käyttöön Suomessa ei ole näkyvissä.

Suomen kantaverkko on rakennettu pääasiassa ilmaeristeisenä, eli sähköasemat ovat ulosasennettuja ja voimajohdot avojohtoja. Kaapeleiden käyttö on vähäistä, koska ne ovat Suomessa tyypillisillä pitkillä siirtoetäisyyksillä kohtuuttoman kalliita ja rajoittavat maankäyttöä alueella, johon kaapeli on laskettu. Laajennettaessa vanhoja sähköasemia tai milloin käytettävissä oleva tila on muuten hyvin rajoitettu, käytetään ns. kaasueristettyjä kytkinlaitoksia, joissa jännitteiset osat on suljettu paineistettua eristekaasua sisältävän metallikuoren sisään.

Riittävän siirtokyvyn ja käyttövarmuuden aikaansaamiseksi mahdollisimman tehokkaalla ja taloudellisella tavalla, uusien tekniikoiden käyttöönottoa ja kehittämistä selvitetään jatkuvasti. Tämä tapahtuu normaalisti tutkimus- ja kehitysprojektien avulla.

Suurjännitteiset jakeluverkot

Valtakunnallinen sähkövoimajärjestelmä kuuluu yhteiskunnan tärkeimpiin infrastruktuureihin. Sähköverkolla tuotanto on liitetty kulutukseen eri jännitetasoilla. Suurjännitteiset jakeluverkot liittyvät kantaverkkoon ja siirtävät sähköä alueellisesti yleensä yhdellä tai useammalla 110 kV johdolla. Jakeluverkot toimivat 0,4 - 110 kV jännitetasolla. Kotitaloudet ovat liittyneinä jakeluverkkoihin.

Teollisuus, kauppa, palvelut ja muu kulutus (esim. maatalous) liittyvät jakelu-, alue- tai kantaverkkoon tapauksesta riippuen.

Vastuu sähköjärjestelmästä

Järjestelmävastaava kantaverkonhaltijana Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta sekä huolehtii valtakunnalliseen tasevastuuseen kuuluvista tehtävistä ja valtakunnallisesta taseselvityksestä tarkoituksenmukaisella ja sähkömarkkinoiden osapuolten kannalta tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla (järjestelmävastuu). Osana järjestelmävastuuta järjestelmävastaava kantaverkonhaltija vastaa koko ajan käynnissä olevasta sähköntuotannon ja -kulutuksen välisen hetkellisen tasapainon ylläpitämisestä vastuualueellaan (valtakunnallinen tasevastuu) sekä vastuualueensa sähkötaseen ja vastuualueensa tasevastaavien sähkötaseiden selvittämisestä (valtakunnallinen taseselvitys).

Fingridin tehtävänä on käyttää voimajärjestelmää teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksen mukaisella tavalla. Seuraava kuva kertoo vastuunjaon Fingridin, tasevastaavien, voimajärjestelmään liittyneiden tuottajien ja kuluttajien sekä alue- ja jakeluverkon haltijoiden välillä.

Osapuoli
Verkon käyttö
Tasehallinta
Fingridin kantaverkkokeskus
Kantaverkon
·         järjestelmävastuun hoito
·         verkon käyttö ja valvonta
·         häiriöiden hallinta
·         siirtokeskeytysten suunnittelu ja koordinointi
·         kytkentöjen johtaminen
·         sähkömarkkinoihin vaikuttavista tapahtumista tiedottaminen
·         sähkömarkkinainformaation välittäminen, ml. siirtokapasiteettien julkaisu.
·         Suomen tehotasapainon hallinta.
·         Reservien hallinta.
·         Fingridin verkon häviöihin kuluvan sähkön hankinta.
Fingridin aluetoimipaikat (Hämeenlinna, Oulu, Petäjävesi ja Varkaus)
Kantaverkon
·         siirtokeskeytystarpeiden koordinointi
·         siirtokeskeytysten suunnittelu
·         asemalaitteiden ja voimajohtojen kunnonhallinta.
 
Palveluntoimittajat
Sopimuksen mukaisesti
·         kantaverkon paikalliskäyttö
·         kunnossapito- ja korjaustyöt.
 
Tasevastaavat
 
·         Oman tuotanto- ja kulutustaseen hallinta
·         Säätösähkö-markkinoille osallistuminen
Reservinhaltijat
 
·         Reservimarkkinoille osallistuminen.
·         Sovittujen reservien ylläpito.
Suurjännitteinen jakeluverkko
Alue tai jakeluverkon
·         verkon käyttö ja valvonta
·         häiriöiden hallinta
·         siirtokeskeytysten suunnittelu ja koordinointi
·         kytkentöjen johtaminen.
·         Kuormien irtikytkentä Fingridin pyynnöstä vakavissa häiriöissä ja tehopulatilanteissa.

 


Fingridin kantaverkkokeskus on miehitetty ympärivuorokautisesti.