;

Kantaverkkosopimus

Kantaverkkosopimusta täydentävät loissähköä ja reaaliaikaista tiedonvaihtoa koskevat sovellusohjeet. Loissähkön sovellusohjeita noudatetaan asiakkaan kantaverkon liittymispisteiden kautta siirrettävän loissähkön toimituksessa, seurannassa ja toimitusrajojen laskennassa. Reaaliaikainen tiedonvaihto -sovellusohje koskee käyttövarmuuden ylläpitoa sekä sen teknisestä toteutusta ja määrittelyä.

Kantaverkkoliityntöjen on täytettävä tekniset vaatimukset, jotka on esitetty Fingridin yleisissä liittymisehdoissa (YLE). Näiden lisäksi voimalaitosliityntöjä suunniteltaessa on otettava huomioon Fingridin julkaisemat voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV). Lisäksi Fingrid on julkaissut kulutuksen järjestelmätekniset vaatimukset (KJV) sekä sähkövarastojen järjestelmätekniset vaatimukset (SJV).

Yleiset liittymisehdot ja voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset on ilmoitettu Euroopan komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin mukaisesti (direktiivi 98/34/EY, muut. 98/48/EY).

Sähkönsiirto kantaverkossa

Kantaverkkosopimuksessa sovitaan asiakkaan oikeudet siirtää sähköä kantaverkosta ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta, palveluehdot ja -hinnat, loissähkön toimitus ja loistehoreservin ylläpito sekä käyttövarmuuden ylläpitoon liittyvä reaaliaikainen tiedonvaihto. Ennen kantaverkkosopimuksen allekirjoittamista asiakkaan kanssa sovitaan kantaverkkoliitynnän ehdoista liittymissopimuksella.

Huolehdimme yhdessä asiakkaiden kanssa siitä, että sähköjärjestelmää ylläpidetään ja käytetään teknisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Käyttötoiminnassa tavoitteemme on jatkuva tiedonvaihto asiakkaidemme kanssa. Pyrimme yhdessä suunnittelemaan sähköverkon siirtokeskeytykset sekä ilmoittamaan häiriöistä mahdollisimman ajoissa asiakkaillemme.

Loissähkö

Loissähköä toimitetaan ja vastaanotetaan asiakkaan liittymispisteessä tai liittymispisteissä. Loistehon taloudellisella ohjauksella pyritään käyttöteknisesti ja verkon siirtokyvyn kannalta järkevään toimintatapaan. Loistehorajojen ylittävästä tehosta laskutetaan.

 

Kuva. Loissähköikkuna määrittää liittymispistekohtaisesti kantaverkosta ilman erillistä korvaustatoimitetun ja vastaanotetun loissähkön määrän.

Loissähkön käytöstä ja ylläpidosta sovitaan tarkemmin kantaverkkosopimuksen liitteessä 1 Kantaverkkopalveluehdot KVPE2016 ja Loissähkön toimitus ja loistehoreservin ylläpito -sovellusohjeessa.

Loistehoreservi

Vuoden 2016 alusta lähtien loistehoreservi muutettiin velvoiteperusteiseksi. Loistehoreserville asetetut toiminnalliset ja rakenteelliset vaatimukset on määritetty yksityiskohtaisesti voimalaitosten järjestelmäteknisissä vaatimuksissa (VJV).

Reaaliaikainen tiedonvaihto

Kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevien reaaliaikaisten tietojen laajuus sovitaan asiakaskohtaisesti huomioimalla sähköjärjestelmän käyttövarmuus. Reaaliaikaisten mittaus- ja tilatietojen tulee olla Fingridin käytönvalvontajärjestelmässä siinä vaiheessa, kun uusi voimalaitos tai sähköasema liitetään sähköverkkoon.

Reaaliaikaisesta tiedonvaihdosta sovitaan kantaverkkosopimuksessa ja tiedonvaihdon sovellusohjeessa.

Taseselvityksen vastaverkkojen korjaukset selvityksen sulkeutumisen jälkeen

Fingrid Oyj:n ja sen taseselvityksen vastaverkkojen väliset korjaukset taseselvityksen sulkeutumisen jälkeen

Taseselvityksen sulkeutumisen jälkeen taseisiin jääneiden virheiden korjauksessa varsinaisia sähkötaseita (energiamääriä) ei enää korjata, vaan taseisiin jääneitä virheitä kompensoidaan rahalla osapuolten kesken. Taseselvityksen sulkeutumisen jälkeen tehtävissä korjauksissa osapuolten välillä tulee käyttää kompensointitapaa, joka on molemmille osapuolille tasapuolinen ja josta kumpikaan osapuoli ei saa perusteetonta etua. Fingrid katsoo tarpeelliseksi määrittää kantaverkon ja sen vastaverkkojen korjaustavan alla esitetyllä tavalla perusteluineen.

Fingridin kantaverkon ja sen vastaverkkojen välillä rajapisteissä siirtyvät energiamäärät ovat suuria, ja sitä myötä myös kompensoitavat rahamäärät voivat nousta merkittäviksi. Taseisiin syntyneiden virheiden rahalliset korjaukset tehdään verkkoyhtiöiden välillä ja kukin verkkoyhtiö siirtää vaikutuksen omalle häviöiden sähkönmyyjälleen, jonka sähkötaseeseen virhe on vaikuttanut. Sähkötaseen virhe vaikuttaa sähkönmyyjän tasepoikkeaman määrään joko lisäten kustannuksia tai tuottoja vuorokausimarkkinan ja/tai päivänsisäisen markkinan hankinnan jälkeen.

Virheiden rahallinen korjaus tehdään tasepoikkeaman hinnalla. Tasepoikkeaman hinnan käyttö on tasapuolista, koska sillä hinnalla eSett *) laskuttaa tai hyvittää osapuolia tasepoikkeamista. Toinen osapuoli maksaa eSettille virheen aiheuttamasta sähkötaseen hankinnan vajauksesta (negatiivinen tasepoikkeama) ja toinen osapuoli saa tuloja eSettiltä virheen aiheuttamasta hankinnan ylijäämästä (positiivinen tasepoikkeama); molemmat tasepoikkeamat hinnoitellaan samalla tasepoikkeaman hinnalla.

Sähköjärjestelmän ja regulaation muuttuessa tasepoikkeaman hinnan maksimiraja nousee nykyistä maksimirajaa merkittävästi korkeammaksi, mikä nostaa entistä tärkeämmäksi sen, että virheen korjauksen tulee olla vaikutuksiltaan mahdollisimman neutraali kaikkien osapuolten suhteen. Tasepoikkeaman ja sähköpörssin sähkönhinnat voivat poiketa toisistaan molempiin suuntiin. Sähkönmyyjälle voi realisoitua ennakoimaton riski, koska sähkönmyyjälle syntyy virheen vuoksi todellista suurempi kulutus, jonka sähkönmyyjä olisi joutunut hankkimaan kasvaneen tasepoikkeamaenergian kautta tasepoikkeaman hinnalla. Sähkönmyyjä ei olisi voinut ottaa huomioon tällaista ennakoimatonta riskiä sähkön myyntisopimuksessaan.

Kantaverkkoyhtiöt eivät maksa taseselvityksessä kulutustaseen tasesähkön volyymimaksua, joten Fingrid ei veloita sitä tällaisissa korjauksissa vastaverkoilta.

Lisätietoja

Kaija Niskala, Fingrid, puh. +358 30 395 5147

Jani Piipponen, Fingrid, puh. +358 30 395 4186

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi[at]fingrid.fi

*) eSett vastaa tasevastaavien taseselvityksestä ja laskutuksesta Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.