Voimajohtojen ympäristövaikutuksiin liittyviä tutkimuksia

Säännöllisten raivausten vuoksi avoimina pysyvät johtoaukeat ovat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Uudellamaalla tekemän tutkimuksen perusteella potentiaalisesti tärkeä korvaava elinympäristö niittyjen vähenemisestä kärsineille lajeille.

Niityt

Niityistä edustavimmat on otettu tehostettuun hoitoon samoin kuin Pirkanmaalla Fingridin voimajohtojen alla olevat tummaverkkoperhosen elinalueet.

Niittyjen vähenemisen lisäksi tiedetään, että ojituksen seurauksena avoimien soiden määrä on vähentynyt. Jyväskylän Yliopistossa tehty tutkimus osoittaa voimajohtoaukeiden toimivan vaihtoehtoisena elinympäristönä ahtaalle ajetuille soiden päiväperhosille ja kasveille. Suolla elävien päiväperhosten elinympäristöä ja niiden ravintokasveja heikentävät ja hävittävät soiden ojitukset ja muu ihmisen toiminta.

Linnut

Hyvinkään Ritassaarensuolla on tutkittu voimajohtojen vaikutusta linnustoon, raportti valmistui loppuvuodesta 2008. Kesän 2009 aikana on tutkittu voimajohtojen vaikutusta linnustoon Pomarkun Isonevalla, raportti valmistui loppuvuodesta 2009.

Tuulihaukka on pesinnässään nykyisin riippuvainen linturengastajien ylläpitämistä pöntöistä latojen seinissä. Kun maatalouden muutoksen vuoksi ladot ovat vääjäämättä lähivuosikymmeninä katoamassa viljelyaukeilta, voisivat voimajohtopylväät tarjota hyvän, näädiltä ja muilta pesärosvoilta turvallisen pesäpaikan.

Voimajohtopylväiden käyttökelpoisuutta tuulihaukan pesäpaikoiksi Suomessa on tutkittu vuodesta 2004 lähtien Fingrid Oyj:n toimeksiannosta (Koskimies 2004, 2005b, 2006, 2007, 2008). Pylväisiin ripustettiin 100 pönttöä ennen vuoden 2004 pesimäkauden alkua ja ne tarkastettiin vuosittain vuoteen 2009 asti. Pesinnät onnistuivat yhtä hyvin kuin latojen seinissä olevissa pöntöissä, joskin aineisto jäi pylväspöntöistä vielä pieneksi.

Vuosina 2008 - 2009 on tutkittu kantaverkon läheisyydessä sijaitsevilla lintusuojelualueilla voimajohtojen aiheuttamaa suhteellista törmäysriskiä. Tutkimuksen tavoitteena oli alueiden linnusto- ja maastotietojen sekä voimajohdon sijaintitietojen perusteella arvioida, kuinka suuren suhteellisen törmäysriskin voimajohto aiheuttaa erityisesti suojelun perusteena olevalle lajistolle.

Biologinen vesakontorjunta

Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Fingrid selvittää mahdollisuutta käyttää purppuranahakas-sientä biologisessa vesakon torjunnassa. Biologisella vesakontorjunnalla tarkoitetaan vesakoiden kasvun rajoittamista luonnon menetelmin ilman teollisten torjuntakemikaalien käyttöä. Biologinen vesakontorjuntakäsittely ei korvaa mekaanista, vaan täydentää sitä estämällä/hidastamalla tiettyjen lehtipuiden uudelleenvesottumista.

Maisema-arvot

Fingrid osallistui vuonna 2008 Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimukseen, jossa selvitetään Lepsämäjoen ympäristön asukkaiden käsityksiä maatalousmaiseman arvosta ja voimajohtojen vaikutuksista siihen. Tuloksia hyödynnetään voimajohtoja suunniteltaessa.

Muita johtoaukeiden luonnon monimuotoisuuteen liittyviä selvityksiä

  • Hirvien ravinnonkäyttö voimajohtoaukeilla
  • Koneellisen raivauksen soveltuvuusselvitys
  • Selvitys lintujen törmäysriskistä voimajohtoihin Pernajanlahdella
  • Voimajohdon vaikutukset kiinteistöjen arvoon, väitöskirja
  • Voimajohtojen maisemahaitan arviointi, kirjallisuusselvitys
  • Voimajohtoaukeiden pesimälinnusto Etelä-Suomessa
  • Voimajohtojen merkitys ojitettujen ja ojittamattomien soiden maaperäselkärangattomille, lopputyö
  • Voimajohtoaukeat perhosten leviämisreitteinä, lopputyö
  • Voimajohtoaluiden aluskasvillisuuden raivaus- ja hoito-opas.
  • Voimajohtoalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia Nokian Luodon saari, Hätilännotko ja Tampereen Pohtola.