110 kV voimajohtojen ympäristöselvitykset
Fingrid laatii jokaiseen voimajohtohankkeeseen, uudet voimajohdot ja saneeraukset liittyen ympäristöselvityksen, jossa kartoitetaan ympäristön nykytilaa. Uusissa 110 kV voimajohdoista tehdään sähkömarkkinalain edellyttämä selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista ja soveltuvuudesta alueen maankäyttöön. Energiamarkkinaviraston Internet-sivuilla on myös tarkempi ohje uuden 110 kV voimajohdon ympäristöselvityksen laatimisesta.
Hikiä - Vanaja
Hikiän sähköaseman ja Vanajan sähköaseman välille on rakennettu 1950-luvulla 110 kV voimajohto, joka ei siirtokyvyltään enää riitä tulevaisuuden tarpeisiin ja on kuntoselvityksen mukaan myös huonokuntoinen. Sähkön kulutus on kasvanut ja sen ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan Hämeessä ja varsinkin Hämeenlinnan ympäristössä. Alueen sähköverkon siirtokapasiteetin kasvattaminen ja käyttövarmuuden turvaaminen on tarkoitus toteuttaa saneeraamalla 110 kV jännitteinen voimajohto Hikiän ja Vanajan sähköasemien välillä. Saneerauksessa jo varsin iäkäs voimajohto korvataan vastaavanlaisella harustetulla
portaalipylväsrakenteella. Pääosin johtoalueelle sijoittuu rinnakkain kaksi voimajohtoa, joista 1950-luvulla rakennettu johto saneerataan (toinen johto on rakennettu 1980-luvulla). Harustettu puuportaalipylväsrakenne muuttuu vastaavaksi teräksiseksi. Voimajohto sijoittuu Kanta-Hämeen maakunnassa Hausjärven ja Janakkalan kuntien sekä Hämeenlinnan kaupungin alueelle ja sen kokonaispituus on 34 kilometriä.
Inkoo - Karjaa
Inkoon ja Karjaan sähköasemien välille on rakennettu 1970-luvulla harustetuin portaalipylväin 110 kV voimajohto. Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikkoseudun sähkönkulutus tulee ennusteiden mukaan jatkamaan kasvua tulevaisuudessa Inkoon ja Kemiön välisellä alueella. Jotta alueen sähköverkon käyttövarmuus ja siirtotarpeet voidaan myös tulevaisuudessa täyttää, niin alueen kantaverkkoa on tarpeen täydentää uudella 110 kV voimajohdolla Inkoon sähköasemalta Karjaan sähköasemalle. Suunnitteilla on rakentaa uusi 110 kV voimajohto nykyisen 110 kV ja osalle matkaa 400 kV johtojen rinnalla. Lähtökohtana on sijoittaa uudet pylväät nykyisten 110 kV voimajohdon pylväiden viereen. Voimajohtohankkeen pituus on 17 kilometriä.
Katerma - Kuhmo
Katerman ja Kuhmon sähköasemien välille on rakennettu 1970–luvulla harustetuin portaalipylväin 110 kV voimajohto. Kainuun 110 kV sähkön siirtoverkosta on tehty kuntoselvitys. Selvityksen mukaan noin 27 kilometrin pituinen Katerma-Kuhmo–johto on ikääntynyt ja sillä ei ole suurelta osin ukkosjohtimia. Nykyiset puupylväät eivät rakenteellisesti kestä ukkosjohdinten lisäämistä. Tarkoituksena on purkaa nykyinen 110 kV Katerma-Kuhmo voimajohto-osuus ja rakentaa sen paikalle uusi 110 kV voimajohto.
Koroinen - Kuninkoja
Nykyinen Koroinen–Kuninkoja 110 kV voimajohto on rakenteeltaan huonossa kunnossa ja se joudutaan saneeraamaan. Voimajohto puretaan ja vastaava voimajohto rakennetaan nykyiselle paikalle. Uusi voimajohto on ulkonäöltään samankaltainen vanhan voimajohdon kanssa. Noin viiden kilometrin pituinen Koroinen–Kunikoja voimajohto sijoittuu enimmäkseen Turun kaupunkirakenteen keskelle. Voimajohto sijoittuu noin 400 metrin matkalla Raision kaupungin puolelle. Turun kaupungin ajantasa-asemakaavassa nykyiselle voimajohdolle on varattu vaihtoehtoinen reitti Markulantien alun itäpään ja Impivaaran urheilukeskuksen välisellä osuudella, joskin kaavaan varattu johtoalue ei vastaa leveydeltään voimajohdon edellyttämää tilantarvetta. Uusien yksittäisten pylväiden paikkaa voidaan tarvittaessa tarkistaa voimajohdon jatkosuunnittelussa.
Lieto - Koroinen
Turun alueen sähkön kulutuksen kasvun ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi alueen sähköverkkoa on vahvistettava uudella 110 kV voimajohdolla. Nykyisestä Lieto–Koroinen johtokäytävästä on 1980-luvulla purettu vanha 110 kV ”Rautarouva” voimajohto ja johtokäytävän pohjoisreunaan rakennettu nykyinen Lieto–Koroinen 110 kV voimajohto. Uusi suunniteltu Lieto–Koroinen voimajohto sijoittuu nykyiseen lunastettuun johtokäytävään 80-luvulla rakennetun 110 kV voimajohdon rinnalle Liedon, Kaarinan ja Turun alueille. Noin kolmen kilometrin matkalla uusi 110 kV voimajohto sijoittuu kahden nykyisen voimajohdon väliin. Uuden voimajohdon pylväiden korkeus tulee vastaamaan nykyisten pylväsrakenteiden korkeutta.
Suunnitellun voimajohdon kokonaispituus on 12,5 kilometriä.
Ruotsinkylä - Hikiä
Hikiän ja Nurmijärven sekä Nurmijärven ja Ruotsinkylän välinen vanha 1920-luvulla rakennettu 2 x 110 kV ”Rautarouva” - rakennetyyppinen voimajohto on kuntoselvityksien mukaan huonokuntoinen eikä enää riitä siirtokyvyltään tulevaisuuden tarpeisiin. 110 kV voimajohdon uusimisella saavutetaan riittävä siirtokyvyn nosto Hikiän ja Nurmijärven välillä. Uusi voimajohto rakennetaan pääasiallisesti yhden virtapiirin teräsportaalipylväin purettavan 2 x 110 kV voimajohdon. Vanha 220 kV voimajohto otetaan väliaikaisesti 110 kV käyttöön rakentamisajaksi eikä sitä pureta uuden johdon valmistuttua vaan se jää varaamaan lunastettua johtoaluetta. Toimenpiteellä saadaan rakennustyön ajan säilymään alueen sähkönsiirtovarmuus entisellään. Voimajohto sijaitsee Hämeen ja Uudenmaan maakuntien alueella Hausjärven ja Tuusulan kunnan sekä Hyvinkään ja Nurmijärven kaupunkien alueella ja sen kokonaispituus on 44 kilometriä.
Salo - Kemiö
Fingrid suunnittelee vanhan 110 kV voimajohdon saneerausta Salon ja Kemiön sähköasemien välillä. Nykyinen 1950-luvulla rakennettu voimajohto on huonokuntoinen eikä enää riitä siirtokyvyltään tulevaisuuden tarpeisiin. Voimajohtoreitin pituus on 36 kilometriä ja se sijaitsee Salon kaupungin sekä Perniön, Halikon ja Kemiön kuntien alueella. Uusi voimajohto suunnitellaan nykyisen voimajohdon paikalle. Uusittava voimajohto sopii nykyiselle 46 metrin johtoalueelle, mutta pylväiden koko ja jänneväli tulevat muuttumaan.
Teikkoperä - Nivala
Uusnivalan sähköasema sijoittuu Nivalan Mehtäperän kylän luoteispuoliselle alueelle Iisalmi-Ylivieska –rautatien läheisyyteen. Uusnivalan sähköaseman kautta kulkevat tällä hetkellä kantaverkon 2x400 kV voimajohdot. Fingrid on suunnitellut "sisäänvetävänsä" Uusnivalan sähköasemalle myös sähköaseman pohjoispuolella kulkevat 2x110 kV Teikkoperä- Nivala kantaverkon voimajohdot noin 1,6 kilometrin matkalla. Tarkoitus on sijoittaa uudet voimajohdot nykyisen 2x400 kV voimajohtoalueen länsipuolelle leventämällä nykyistä johtoaluetta yhteensä 34 metriä. Sisäänveto toteutetaan vapaasti seisovin pylväin, joissa pylväiden molemmilla puolilla ovat 110 kV voimajohdot päällekkäin.
Tihisenniemi - Katerma
Fingrid suunnittelee vanhan 110 kV voimajohdon saneerausta välillä Tihisenniemen sähköasema (Kajaani) – Katerman sähköasema (Kuhmo). Voimajohtoreitin pituus on noin 70 kilometriä ja se sijaitsee Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Sotkamon kunnan alueella. Saneerattava voimajohto korvaa nykyisen, 1940-luvulla rakennetun ja huonokuntoisen voimajohdon, jonka siirtokyky ei enää riitä tulevaisuuden tarpeisiin. Saneerattava voimajohto sopii nykyiselle johtoalueelle, mutta pylväiden koko ja jänneväli tulevat muuttumaan.
Tihisenniemi – Lehtomäki – voimajohto-osuudella on tarkasteltu vaihtoehtoista toteutusta, jossa nykyinen 110 kV portaalirakenne korvataan 2 x 110 kV vapaasti seisovalla pylväsrakenteella. Samaan pylvääseen sijoittuu Tihisenniemi-Katerma 110 kV voimajohdon lisäksi Kainuun Sähköverkko Oy:n omistama voimajohto Tihisenniemi - Kirkkoaho. Lisävirtapiirin rakentamisen tarkoituksena on parantaa sähkön toimitusvarmuutta kaupungissa sijaitseville sähköasemille. Yhteys antaa huoltojen toteuttamiseen monipuolisemman mahdollisuuden.
Vuonna 2008 laadittua ympäristöselvitystä on täydennetty alkuvuodesta 2012 osuutta Leppisuo – Katerma koskevalla lisäselvityksellä. Kyseisellä noin 5,2 kilometrin osuudella uusittavan voimajohdon kanssa samoille uusittaville pylväille asennetaan myös toinen 110 kV virtapiiri. Molemmat selvitykset löytyvät liitteenä oikealla.
Varkaus - Viinijärvi - Kontiolahti
Nykyinen 1950-luvulla rakennettu 110 kilovoltin voimajohto Varkaudesta Viinijärven kautta Joensuun Pamiloon on huonokuntoinen. Voimajohto suunnitellaan uusittavan siirtokyvyltään vahvemmalla 110 kilovoltin voimajohdolla Varkauden ja Kontiolahden sähköasemien välillä, mikä tuo Pohjois-Karjalan alueelle lisää siirtokykyä ja parantaa sähkön siirron käyttövarmuutta merkittävästi. Varkauden, Leppävirran, Heinäveden, Liperin, Joensuun ja Kontiolahden kuntien alueille sijoittuva voimajohtoreitti on yhteensä noin 117 kilometrin pituinen.
Voimajohto uusitaan nykyiselle paikalle, eikä lunastettu johtoalue pääsääntöisesti levene. Kontiolahden läheisyydessä uutta johtoaluetta tarvitaan nykyisten voimajohtojen viereen, kun voimajohtoreitti erkanee nykyisestä linjauksesta suuntautuen koilliseen Kontiolahden sähköasemalle. Uutta rakentamista rajoittavat rakennusrajat tullaan todennäköisesti siirtämään nykykäytännön mukaisesti johtoalueen ulkoreunaan. Nykyiset puupylväät korvataan noin 3-5 metriä korkeammilla teräspylväillä. Pylväsväli pitenee, joten pylväiden määrä vähenee ja samalla niiden paikat muuttuvat.
Hankkeesta laadittiin ympäristöselvitys vuonna 2010 (liitteenä oikealla). Hankkeeseen mahdollisesti liittyvien muiden johtojärjestelyjen takia selvityksessä tarkasteltiin myös noin neljän kilometrin voimajohto-osuus Kontiolahdelta kaakkoon, Lehmon suuntaan.
