Johtoaukea ja selvitykset

Johtoaukeat ja luonnon monimuotoisuus

Säännöllisten raivausten vuoksi avoimina pysyvät johtoaukeat ovat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Uudellamaalla tekemän tutkimuksen perusteella potentiaalisesti tärkeä korvaava elinympäristö niittyjen vähenemisestä kärsineille lajeille. Niityistä edustavimmat on otettu tehostettuun hoitoon samoin kuin Pirkanmaalla Fingridin voimajohtojen alla olevat tummaverkkoperhosen elinalueet.

Niittyjen vähenemisen lisäksi tiedetään, että ojituksen seurauksena avoimien soiden määrä on vähentynyt. Jyväskylän Yliopistossa tehty tutkimus osoittaa voimajohtoaukeiden toimivan vaihtoehtoisena elinympäristönä ahtaalle ajetuille soiden päiväperhosille ja kasveille. Suolla elävien päiväperhosten elinympäristöä ja niiden ravintokasveja heikentävät ja hävittävät soiden ojitukset ja muu ihmisen toiminta.

Linnut

Hyvinkään Ritassaarensuolla on tutkittu voimajohtojen vaikutusta linnustoon, raportti valmistui loppuvuodesta 2008. Kesän 2009 aikana on tutkittu voimajohtojen vaikutusta linnustoon Pomarkun Isonevalla, raportti valmistui loppuvuodesta 2009.

Tuulihaukka on pesinnässään nykyisin riippuvainen linturengastajien ylläpitämistä pöntöistä latojen seinissä. Kun maatalouden muutoksen vuoksi ladot ovat vääjäämättä lähivuosikymmeninä katoamassa viljelyaukeilta, voisivat voimajohtopylväät tarjota hyvän, näädiltä ja muilta pesärosvoilta turvallisen pesäpaikan.

Voimajohtopylväiden käyttökelpoisuutta tuulihaukan pesäpaikoiksi Suomessa on tutkittu vuodesta 2004 lähtien Fingrid Oyj:n toimeksiannosta (Koskimies 2004, 2005b, 2006, 2007, 2008). Pylväisiin ripustettiin 100 pönttöä ennen vuoden 2004 pesimäkauden alkua ja ne tarkastettiin vuosittain vuoteen 2009 asti. Pesinnät onnistuivat yhtä hyvin kuin latojen seinissä olevissa pöntöissä, joskin aineisto jäi pylväspöntöistä vielä pieneksi.

Vuosina 2008 - 2009 on tutkittu kantaverkon läheisyydessä sijaitsevilla lintusuojelualueilla voimajohtojen aiheuttamaa suhteellista törmäysriskiä. Tutkimuksen tavoitteena oli alueiden linnusto- ja maastotietojen sekä voimajohdon sijaintitietojen perusteella arvioida, kuinka suuren suhteellisen törmäysriskin voimajohto aiheuttaa erityisesti suojelun perusteena olevalle lajistolle.

Muita johtoaukeiden luonnon monimuotoisuuteen liittyviä selvityksiä

  • Hirvien ravinnonkäyttö voimajohtoaukeilla
  • Koneellisen raivauksen soveltuvuusselvitys
  • Selvitys lintujen törmäysriskistä voimajohtoihin Pernajanlahdella
  • Voimajohdon vaikutukset kiinteistöjen arvoon, väitöskirja
  • Voimajohtojen maisemahaitan arviointi, kirjallisuusselvitys
  • Voimajohtoaukeiden pesimälinnusto Etelä-Suomessa
  • Voimajohtojen merkitys ojitettujen ja ojittamattomien soiden maaperäselkärangattomille, lopputyö
  • Voimajohtoaukeat perhosten leviämisreitteinä, lopputyö
  • Voimajohtoaluiden aluskasvillisuuden raivaus- ja hoito-opas.

  • Voimajohtoalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia Nokian Luodon saari, Hätilännotko ja Tampereen Pohtola.

Biologinen vesakontorjunta

Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Fingrid selvittää mahdollisuutta käyttää purppuranahakas-sientä biologisessa vesakon torjunnassa. Biologisella vesakontorjunnalla tarkoitetaan vesakoiden kasvun rajoittamista luonnon menetelmin ilman teollisten torjuntakemikaalien käyttöä. Biologinen vesakontorjuntakäsittely ei korvaa mekaanista, vaan täydentää sitä estämällä/hidastamalla tiettyjen lehtipuiden uudelleenvesottumista.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Fingrid on teettänyt selvityksen "Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin ohjeisto" yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Raportissa kuvataan suuntaa-antavasti ohjeita eri toimijoille ihmisiin kohdistuvien vaikutusten huomioonottamisesta voimajohtohankkeiden YVAssa. Stakes julkaisi raportin omassa sarjassaan 2005.

Maisema-arvot

Fingrid osallistui vuonna 2008 Maa-ja elintarviketaluoden tutkimuskeskuksen tutkimukseen, jossa selvitetään Lepsämäjoen ympäristön asukkaiden käsityksiä maatalousmaiseman arvosta ja voimajohtojen vaikutuksista siihen. Tuloksia hyödynnetään voimajohtoja suunniteltaessa.

Maanomistajien kokemuksia voimajohdon rakentamisesta

Fingrid on teettänyt maanomistaja- ja viranomaiskyselyjä Pikkarala-Pyhänselkä-, Rauma-Ulvila- ja Hikiän - ja Länsisalmi-Kymi-johtohankkeiden toteutuksesta. Tavoitteena on ollut selvittää, miten voimajohtoalueen maanomistajat ja hankkeessa mukana olleet viranomaiset kokivat johtojen toteutuksen. Samalla kerättiin palautetta ja kehittämisehdotuksia seuraavia vastaavanlaisia hankkeitaan varten. Tutkimuksissa on haastateltu yhteensä 50 maanomistajaa ja viranomaistahoa.

Tutkimustulosten mukaan maanomistajat suhtautuivat voimajohdon rakentamiseen periaatteessa myönteisesti ja ymmärsivät johdon tarpeen, mutta omalle maalle johtoa ei silti haluttu. Omat vaikutusmahdollisuutensa maanomistajat katsoivat rajoittuneen "lähinnä pieniin käytännön asioihin." Yksittäisinä asioina ovat esille nousseet mm. erilaisten pylväsmallien käyttö, johdon rakentamisen viimeistelytyöt sekä yksityisteiden käyttö. Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että maanomistajat haluaisivat eniten vaikuttaa pylväiden malliin. Viranomaiset puolestaan pitivät taloudellisia perusteita ja hankkeen perustelut epäselvinä. Pääasiallinen palaute koski tiedottamisen puutteita, johon jatkossa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.

Vastaavanlaisia tutkimuksia tehdään jokaisesta isosta johtohankkeesta. Viimeisimmät ovat vuonna 2009 valmistunut sosiaalisten vaikutusten seurantatutkimus Fingridin 400 kilovoltin voimajohtohankkeesta Toivilan ja Vihtavuoren välille ja johtohanketta Keminmaa-Sellee koskenut kysely vuodelta 2005.