Pullonkaulatuloja kertyy, kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät hinta-alueiksi, ja niiden väliseltä siirtoyhteydeltä kertyy sähköpörssille pullonkaulatuloja siten, että
pullonkaulatulot [€/h] = Elspot-siirto [MW] * aluehintaero [€/MWh]
Tämä perustuu siihen, että alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka toisella alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Tällöin ylijäämätulot jäävät pörssille, joka maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille.
Pohjoismaiset pullonkaulatulot jaetaan neljän pohjoismaisen kantaverkkoyhtiön (Energinet.dk:n, Statnettin, Svenska Kraftnätin ja Fingridin) kesken erillisen sopimuksen mukaisesti. Nykyinen jakosopimus on ollut voimassa vuodesta 2006 lähtien ja on voimassa vuoden 2011 loppuun asti.
Jako tapahtuu kahden kaavan mukaisesti.
|
Kaava 1:
|
Energinet.dk 31,91%
|
Kaavan luvut perustuvat Nordelin priorisoitujen projektien kustannusarvioihin. Kunkin projektin kustannusarvio jaettiin asianosaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken. Tämän jälkeen jokaisen maan osuus jaettiin projektien kokonaiskustannusarviolla.
|
Kaava 2:
|
Pullonkaulatulot jaetaan tasan niiden kantaverkkoyhtiöiden kesken, joiden välisellä rajajohtoyhteydellä tulot ovat muodostuneet. Tästä voidaan poiketa maiden keskinäisellä päätöksellä. |
Siirtyminen kaavan 1 mukaisesta jaosta kaavan 2 mukaiseen jakoon tehdään asteittain, kuten seuraavassa esitetään:
|
Ajanjakso |
Kaava 1
|
Kaava 2
|
|
01.09.2006-30.09.2007 |
100% |
0%
|
|
01.10.2007-26.10.2008 |
75% |
25% |
|
27.10.2008-15.11.2009 |
50% |
50% |
|
16.11.2009-05.12.2010 |
25% |
75% |
|
06.12.2010-31.12.2011 |
0% |
100% |
Estlink-yhteydellä pullonkaulatuloja muodostuu sillä osuudella, joka on kantaverkkoyhtiöiden (Fingrid ja Elering) Elspot-kaupankäyntiin vuokraamaa. Estlink-yhteyden vuokra koostuu kantaverkkoyhtiöiden saamista pullonkaulatuloista, jotka jaetaan vuokratun yhteyden omistajille omistusoikeuksien suhteessa.
Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla. Kuitenkin kahtena vuonna 2000-luvun alussa käytettiin saatuja pullonkaulatuloja kantaverkkotariffin alentamiseen alla esitetyn taulukon mukaisesti. Historiallisesti pullonkaulatulot ovat olleet suuremmat kuin investoinnit, mutta tämä trendi on kääntymässä päinvastaiseksi ja tulevina vuosina investoinnit tulevat ylittämään saadut pullonkaulatulot.
|
|
Tariffin
|
Verkon
|
Suomen ja Ruotsin
|
Verkon
|
|
|
M€
|
M€
|
M€
|
M€
|
|
1998
|
0 |
1.1
|
0.1
|
1.0
|
|
1999 |
0 |
2.3
|
|
3.3
|
|
2000 |
8.1 |
9.7 |
|
13.0
|
|
2001 |
0 |
3.7 |
15.3 |
1.4
|
|
2002 |
2.9 |
13.7 |
|
15.1
|
|
2003 |
0 |
14.6 |
1.5 |
28.2
|
|
2004 |
0 |
7.9 |
8.7
|
27.4
|
|
2005 |
0 |
15.4 |
|
42.8
|
|
2006 |
0 |
13.1 |
|
55.9
|
|
2007 |
0 |
21.3 |
3.3 |
73.9
|
|
2008 |
0 |
23.2 |
10.7
|
86.4
|
|
2009 |
0 |
4.9 |
37.9
|
53.4 |
|
2010 |
0 |
9.0 |
|
62.4 |
|
2011 |
|
|
|
|
|
2012 |
|
|
|
|
|
yhteensä |
11.0 |
139.9 |
77.5 |
|
* investointien kustannukset on kohdistettu kokonaisuudessaan hankkeen valmistumisvuodelle.