Sähköjärjestelmän jännitteet pidetään teknisesti ja taloudellisesti optimaalisella tasolla sekä normaali- että häiriötilanteissa. Sähköverkon jännitetaso pyrkii muuttumaan verkon kuormitustilan muuttuessa.
Pätötehon säädöllä vaikutetaan verkon taajuuteen ja verkon jännitteeseen taas vaikutetaan säätämällä loistehoa. Jännitetason ja loistehon säädön tavoitteena on yli- ja alijännitteiden torjuminen, sopimusten mukaiset ohjejännitteet (110 kV:n verkossa) sekä verkon häviöiden minimointi. Kantaverkon jännitetasoa säädetään reaktoreilla ja kondensaattoreilla. Eri jänniteportaiden välistä jännitteiden suhdetta ohjataan muuntajien käämikytkimillä.
Sähköjärjestelmän teknisen toimivuuden turvaamiseen ja häiriöiden jälkeiseen normaalitilan palauttamiseen tarvitaan myös hetkellistä loistehoreserviä. Kantaverkon loistehoreservit sijaitsevat pyörivissä generaattoreissa. Myös reaktorit ja kondensaattorit toimivat reservinä. Loistehoreservit aktivoituvat automaattisesti verkon jännitteen laskiessa häiriön seurauksena. Generaattoreista varattavista loistehoreserveistä suoritetaan liittyjälle korvaus.
Kantaverkosta tapahtuvasta loissähkön toimituksesta ja loistehoreservien ylläpidosta voimalaitoksissa sovitaan sopimuksessa, joka solmitaan kantaverkkoon liittyjän ja Fingridin kesken.