Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Pullonkaulatulot

Yleistä

Pullonkaulatuloja kertyy, kun sähköpörssin tarjousalueiden välinen sähkön siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät hinta-alueiksi, ja niiden väliseltä siirtoyhteydeltä kertyy sähköpörssille pullonkaulatuloja siten, että

pullonkaulatulot [€/h] = vuorokausimarkkinoiden siirto [MW] * aluehintaero [€/MWh]

Tämä perustuu siihen, että alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Tällöin hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille.
 
Itämeren alueen pullonkaulatulojen jako

Pohjoismaiset pullonkaulatulot jaetaan neljän pohjoismaisen kantaverkkoyhtiön (Energinet.dk:n, Statnettin, Svenska Kraftnätin ja Fingridin) kesken erillisen sopimuksen mukaisesti. Nykyinen jakosopimus on ollut voimassa vuoden 2012 alusta lähtien ja sen mukaisesti pullonkaulatulot jaetaan tasan niiden kantaverkkoyhtiöiden kesken, joiden välisellä rajajohtoyhteydellä tulot ovat muodostuneet. Tästä voidaan poiketa kyseisen rajajohtoyhteyden pullonkaulatuloihin oikeutettujen maiden keskinäisellä päätöksellä.
 
Suomen ja Viron välisillä yhteyksillä pullonkaulatulot jaetaan tasan Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiön Eleringin kesken.

Pullonkaulatulojen käyttö

Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee Euroopan Unionin lainsäädäntö. Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla. Kuitenkin kahtena vuonna 2000-luvun alussa käytettiin saatuja pullonkaulatuloja kantaverkkotariffin alentamiseen alla esitetyn taulukon mukaisesti.
 
 
Vuosi
Fingridin osuus pullonkaula-tuloista, M€
Rajakapasi-teettia ylläpitävät vastakaupat**, M€
Suomen läntistä ja eteläistä 
raja-kapasiteettia lisäävät investoinnit*, M€
Tariffin alentamiseen käytetyt pullonkaula-tulot, M€​
Verkon kehittämiseen rahastoitavat pullonkaula-tulot, M€
Rahastoidut pullon-kaulatulot kumula-tiivisesti, M€
1997
0
0
6,7
0
-6,7
-6,7
1998​
1,1
0
0,1
0
1
-5,7
1999​
2,3
0
0
0
2,3
-3,4
2000​
17,8
0
0
8,1
9,7
6,3
2001​
3,7
0
15,3
0
-11,6
-5,3
2002​
16,6
0
0
2,9
13,7
8,4
2003​
14,6
0
1,5
0
13,1
21,5
2004​
7,9
0
8,7
0
-0,6
20,9
2005​
15,4
0
0
0
15,4
36,3
2006​
13,1
0
0
0
13,1
49,4
2007​
21,3
0
3,3
0
18
67,4
2008​
23,2
0
10,7
0
12,5
79,9
2009​
4,9
0
37,9
0
-33
46,9
2010​
9,1
0
0
0
9,1
56
2011​
15,9
0
132
0
-116,1
-60,1
2012​
44,4
4,1
0
0
40,3
-19,8
2013
18,8
0,5
139
0
-120,7
-140,5
2014
51,2
8,4
0
0
42,8
-97,7
​2015 ​90,9 ​1,6 ​0 ​0 ​89,3 ​-8,4
yhteensä​
372,2
14,6
355,2
11
-8,4
 
 
* investointien kustannukset on kohdistettu kokonaisuudessaan hankkeen valmistumisvuodelle. Sisältäen Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välisiin yhteyksiin liittyvät investoinnit.
** tiedot saatavilla vuodesta 2012 alkaen

 

Fingrid siirtyy vuonna 2016 Energiaviraston uuden valvontapäätöksen mukaiseen raportointiin pullonkaulatulojen, kapasiteettia lisäävien ja ylläpitävien investointien sekä kulujen osalta. Nyt päätettävän raportoinnin mukaan vuosina 1997-2015 Fingrid käytti kapasiteettia lisääviin investointeihin ja ylläpitäviin kuluihin yhteensä enemmän rahaa kuin pullonkaulatuloja saatiin.

 

 Yhteystiedot

 

Juha Hiekkala
markkinakehityspäällikkö
puh. 030 395 5108

etunimi.sukunimi@fingrid.fi