Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden ehdotus uudesta tasehallintamallista on vakavassa ristiriidassa Suomen kansallisen päätäntävallan ja Euroopan Unionin tavoitteiden kanssa

6.9.2017 9:00 - Ajankohtaista, Kansainväliset uutiset, Sähkömarkkinat
Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät ja Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett ovat valmistelleet Suomen ja Tanskan kantaverkkoyhtiöille esityksen uudesta mallista pohjoismaisen sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Esitys pitää sisällään uudistetun hallintomallin, jossa Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt saisivat käytännössä vallan päättää sähköjärjestelmän hallinnasta ja siihen liittyvistä säätösähkö- ja reservimarkkinoiden pelisäännöistä myös Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt hoitaisivat keskeisen osan Suomen ja Tanskan sähköjärjestelmän järjestelmävastuusta. Järjestelmävastuu on keskeinen kansallisen päätäntävallan elementti eikä sen siirtäminen toiselle maalle ole mahdollista. Ruotsi ja Norja ovat itsekin painottaneet kansallisen päätäntävallan keskeistä asemaa keskusteluissa, jotka liittyvät EU:n sähkömarkkinoiden kehittämiseen. Tätä taustaa vasten heidän valtio-omisteisten kantaverkkoyhtiöidensä esitys tuntuu täysin käsittämättömältä.
Mistä on kyse?

Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt ovat lähettäneet kesäkuussa Fingridille ja Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinetille esityksen uudesta mallista pohjoismaisen sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen eli tasehallintaan.

Svenska kraftnät ja Statnett ehdottavat teknisenä asiana Pohjoismaihin uudenlaista tasehallintamallia. Pohjoismaissa siirryttiin kymmenisen vuotta sitten käytäntöön, jossa Pohjoismaita katsotaan tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen osalta yhtenä kokonaisuutena. Ajatuksena oli tuolloin, että tällä tavoin saavutetaan yhteisesti tehokkuushyötyjä. Svenska kraftnätilla ja Statnettilla on palvelutuottajan rooli kokonaisuuden tasapainotuksessa, mutta kunkin maan kantaverkkoyhtiö hoitaa oman järjestelmävastuunsa. Nyt Svenska kraftnät ja Statnett ehdottavat, että tästä mallista luovutaan ja palataan takaisin tasehallintamalliin, jossa kukin maa vastaa oman tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisesta. Fingrid on valmis keskustelemaan tasehallintamallin kehittämisestä edellyttäen, että uusi malli on vähintään yhtä tehokas ja toimintavarma kuin nykyinenkin. Riskinä on, että markkinoiden toiminta vaarantuu, mikä näkyy kohonneina kustannuksina sähkön käyttäjille.

Lainvastainen päätöksentekomenettelyn hyväksyminen ei mahdollista

Esityksen suurin ongelmakohta on siihen sisältyvä uusi päätöksentekomenettely. Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt tarjoavat Fingridille ja Energinetille valmista sopimusta, jossa Svenska kraftnät ja Statnett saisivat vallan päättää sähköjärjestelmän hallinnasta ja siihen liittyvistä säätösähkö- ja reservimarkkinoiden pelisäännöistä myös Suomessa ja Tanskassa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt hoitaisivat keskeisen osan Suomen ja Tanskan sähköjärjestelmän järjestelmävastuusta. Tämä on vakavassa ristiriidassa sekä EU:n että Suomen lainsäädännön kanssa. Järjestelmävastuu on keskeinen kansallisen päätäntävallan elementti eikä sen siirtäminen toiselle maalle ole mahdollista. Ruotsi ja Norja ovat itsekin painottaneet kansallisen päätäntävallan keskeistä asemaa keskusteluissa, jotka liittyvät EU:n sähkömarkkinoiden kehittämiseen ja kantaverkkoyhteistyön keskittämiseen alueellisesti. Tätä taustaa vasten heidän valtio-omisteisten kantaverkkoyhtiöidensä esitys tuntuu täysin käsittämättömältä.

Päätösvallan siirtäminen Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöille olisi uhka Suomen sähköjärjestelmän kehittymisen kannalta. Svenska kraftnät ja Statnett voisivat tällöin päättää ehdot, joilla tuotanto ja kulutus voivat osallistua säätösähkö- ja reservimarkkinoille. Tämä olisi suuri riski suomalaisen tuotannon ja kysynnän hintajouston kilpailukyvylle ja vaarantaisi koko Suomen sähköjärjestelmän kehittymisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti.

Fingrid on keskustellut kuluneen kesän aikana kantaverkkoyhtiöiden, viranomaisten ja asiakkaiden kesken. Pohjoismaiset energiaviranomaiset ovat puuttuneet esitykseen ja todenneet ehdotuksen lainvastaiseksi. Tästä huolimatta Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt eivät ole perääntyneet vaateissaan.

Pohjoismainen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyö romuttumassa?

Pohjoismainen sähkömarkkinayhteistyö juontaa juurensa 1960-luvulle. Yhteistyö on perustunut luottamukseen ja yhteiseen päätöksentekoon. Pohjoismaisen sähkömarkkinan syntyminen on tämän yhteistyön tulosta. Mallia on pidetty esikuvana koko Euroopan sähkömarkkinoille.
 
Esityksellään Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt ottavat askeleen päinvastaiseen suuntaan. Paitsi että heidän esityksensä on eurooppalaisen ja Suomen lainsäädännön vastainen, tapa jolla he painostavat erityisesti heikommassa asemassa olevaa Tanskaa on ennennäkemätön ja täysin ristiriidassa eurooppalaisen solidaarisuuteen perustuvan ajattelun kanssa. Jo Euroopan Unionin lainsäädäntö velvoittaa Suomen, Tanskan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt yhteistyöhön. Tämä koskee muun muassa markkinasääntöjen kehittämisestä ja sähköjärjestelmän operatiivisesta käyttötoiminnasta sopimista. Jos yhtiöt eivät pysty yhteistuumin sopimaan asioista, asia etenee lopulta EU:n komission pöydälle päätettäväksi. Käytännössä kaksi maata ei voi keskenään sopia muiden maiden tahdon vastaisesti toiminnasta.

Maksajina asiakkaat ja kuluttajat

Fingrid pitää valitettavana, ettei ehdotusta, jolla on kauaskantoiset vaikutukset pohjoismaiseen yhteistyöhön, ole valmisteltu yhdessä pohjoismaisesti. Olennaista olisi ollut huolehtia, että keskeisten periaatteiden valmistelu olisi tehty yhdessä asiakkaiden ja viranomaisten kanssa. Fingridin tavoitteena on mahdollistaa avoimet, tasapuolisiin periaatteisiin perustuvat tehokkaasti toimivat sähkömarkkinat koko Itämeren alueelle niin, että ne hyödyttävät kaikkia sähkömarkkinoiden osapuolia. Tehottomuuden maksavat viime kädessä sähkön käyttäjät eli kansalaiset ja teollisuus.

Fingrid on valmis viemään sähkömarkkinoiden kehitystä eteenpäin. Yhtiö julkaisi keväällä toimenpideohjelman ”Johtokatu - tiekartta vihreään sähköjärjestelmään", joka sisältää konkreettisia aloitteita ja toimenpiteitä sekä käynnissä olevia hankkeita markkinoiden kehittämiseksi. Pohjoismaiset sähkömarkkinatoimijat ovat kommentoineet esityksiämme hyvin myönteisesti. Fingridin näkemys on linjassa EU:n asettamien tavoitteiden kanssa.

Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden esitys ristiriidassa Jorma Ollilan selvityksen kanssa

Fingridille ja Energinetille jätetty esitys on ristiriidassa myös kesäkuussa Jorma Ollilan Pohjoismaiden neuvostolle laatiman selvityksen kanssa. Selvitys pohjoismaisen energiayhteistyön kehittämisestä perustuu energiapolitiikkojen koordinointiin ja toimiviin sähkömarkkinoihin. Siinä lähtökohtana on puhdas, hiilivapaa sähköjärjestelmä. Tähän siirtyminen edellyttää alueellisesti tiivistä yhteistyötä ja markkinoiden hyödyntämistä.

Ollilan selvitys perustuu toimiviin markkinoihin ja niiden vahvistamiseen. Markkinaehtoinen tie edellyttää vahvaa poliittista tukea. Sähkömarkkinamurroksen toteuttaminen markkinoita vahvistaen on kustannustehokkain tapa. Ollila tuo selvityksessään esille laajojen alueellisten markkinoiden merkityksen. Fingridin käsityksen mukaan tämä tarkoittaa myös Baltian maiden mukaantuloa. Tämä parantaisi toimitusvarmuutta koko Itämeren alueella ja vahvistaisi pohjoismaista ääntä EU:ssa.

Ollilan ehdotus sähkömarkkinoiden yhteen kokoavasta Nordic Electricity market -foorumista on tärkeä. Foorumista on ollut tarkoitus tehdä korkean tason yhteispohjoismainen päättävä elin. Sen kautta alan sidosryhmät ja markkinatoimijat pääsisivät mukaan osallistumaan alueen sähkömarkkinoiden kehitykseen. Foorumi myös osaltaan tukisi alueen energiapolitiikkojen koordinointia.

Fingrid kannattaa Ollilan esitystä foorumista. Se on ollut puuttuva pala alueellisessa sähkömarkkinayhteistyössä. Toteutuessaan tällaisen foorumin avulla voitaisiin välttää käsillä olevan ehdotuksen kaltaiset ongelmat.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428

Johtaja, markkinat Asta Sihvonen-Punkka, puh. 050 573 9053