Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1. - 30.6.2017

27.7.2017 12:15 - Pörssitiedotteet
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Tämä puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.

Puolivuosikatsauksessa esitettävät graafit ovat luettavissa pdf-liitteestä.

Fingrid vastaa sähkön siirrosta omistamassaan Suomen kantaverkossa, joka on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Suomen kantaverkko on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää, joka on yhdistetty Keski-Euroopan, Venäjän ja Viron järjestelmiin. Fingridin vastuulla ovat kantaverkon käyttö, käytön suunnittelu ja valvonta sekä verkon ylläpito ja kehittäminen. Lisäksi tehtävänä on osallistua eurooppalaisen yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n toimintaan ja eurooppalaisten markkina- ja käyttökoodien laadintaan sekä verkkosuunnitteluun. Sopimusasiakkailleen eli sähköntuottajille, verkkoyhtiöille ja teollisuudelle Fingrid tarjoaa kantaverkko-, rajasiirto- ja tasepalveluita. Sähkömarkkinoita Fingrid palvelee huolehtimalla riittävästä sähkönsiirtokapasiteetista, poistamalla siirtorajoituksia maiden väliltä ja antamalla tietoa markkinoista. Fingridin liikevaihto koostuu sen palveluista perimistä palvelumaksuista sekä tase- ja säätösähkön myynnistä saatavista myyntituotoista

 

AVAINLUVUT
1-6/17
1-6/16
muutos %
1-12/16
Liikevaihto
MEUR
326,1
297,3
9,7
586,1
Investoinnit, brutto
MEUR
58,3
75,4
-22,7
146,7
– investoinnit liikevaihdosta
%
17,9
25,4
25,0
Palkat ja palkkiot yhteensä
MEUR
12,1
11,5
4,8
22,7
Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta
MEUR
107,2
90,1
19,1
156,6
– liikevaihdosta
%
32,9
30,3
26,7
Liikevoitto
MEUR
103,7
100,4
3,3
192,0
– liikevaihdosta
%
31,8
33,8
32,8
Voitto ennen veroja
MEUR
92,5
96,7
-4,4
173,9
– liikevaihdosta
%
28,4
32,5
29,7
Kauden voitto
MEUR
73,9
77,4
-4,5
138,7
Kauden laaja tulos
MEUR
74,1
80,5
-8,0
144,8
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen
MEUR
85,8
73,7
16,4
93,6
Omavaraisuusaste
%
35,7
33,5
36,4
Korollinen nettovelka
MEUR
1 039,7
1 041,0
-0,1
1 028,0
Nettovelkaantumisaste
1,4
1,5
1,3
Tulos/osake
22 229,41
23 285,31
-4,5
41 706,12
Osinko/A-osake
37 536,09
Osinko/B-osake
16 038,49
Oma pääoma/osake
223 112,96
210 971,41
5,8
230 300,55
Osinko/tulos A-osake
%
90,0
Osinko/tulos B-osake
%
38,5
Osakkeiden lukumäärä
– A-sarjan osakkeet
kpl
2 078
2 078
2 078
– B-sarjan osakkeet
kpl
1 247
1 247
1 247
Yhteensä
kpl
3 325
3 325
3 325

 

 

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: ”Merkittäviä kansallisia ja ylikansallisia toimenpiteitä energia-alalla"
 
”Taloudellisesti Fingridin alkuvuosi on kokonaisuutena sujunut odotusten mukaisesti ja yhtiön talous on vakaalla pohjalla.
 
Olemme onnistuneet hyvin perustehtävässämme: sähkön siirtovarmuus on ollut erinomainen eikä kantaverkossamme ole ollut merkittäviä häiriöitä ensimmäisen puolivuotiskauden aikana. Leudon talven ansiosta sähkön riittävyys ei ollut uhattuna missään vaiheessa. Talven kulutushuippu saavutettiin 5.1.2017, jolloin kulutus nousi 14 300 MWh/h:iin. Markkinatilanteen seurauksena siirtoyhteytemme naapurimaista toivat Suomeen sähköä enemmän kuin koskaan aiemmin. Uusi tuontiennätys on 4 750 MWh/h. Toukokuussa olimme jälleen uuden tilanteen edessä: Suomessa oli sähkön tuotantoa liikaa suhteessa sähkön kulutukseen. Markkinat toimivat, ja säätösähkömarkkinoilla sähkön hinta oli neljän tunnin ajan negatiivinen -1 000 €/MWh ja kahden tunnin ajan -500 €/MWh. Nämä ovat kaikkien aikojen alhaisimmat säätösähkön hinnat Suomessa. Sähkön käyttäjille maksettiin lisääntyneestä sähkönkäytöstä.
 
Kesäkuussa julkistettu Jorma Ollilan Pohjoismaiden neuvostolle laatima selvitys pohjoismaisen energiayhteistyön kehittämisestä korostaa kansallisten energiapolitiikkojen koordinoinnin tarvetta ja toimivien sähkömarkkinoiden merkitystä. Ollilan raportti linjaa pohjoismaisen energiayhteistyön kehitystä oikeaan suuntaan. Vihreään, hiilivapaaseen sähköjärjestelmään siirtyminen edellyttää alueellisesti tiivistä yhteistyötä ja markkinoiden hyödyntämistä. Selvityksen ehdotukset perustuvat toimiviin markkinoihin ja niiden vahvistamiseen. Markkinoiden toiminta on avainroolissa, kun sähköjärjestelmää uudistetaan ympäristöystävällisemmäksi ja yhä enemmän uusiutuvalla energialla toimivaksi. Olemme olleet aktiivisia ja esittäneet toimenpiteitä, joilla sähköjärjestelmää voidaan uudistaa kustannustehokkaasti vastaamaan tulevien sukupolvien tarpeita. Fingridin huhtikuussa julkaisema ”Johtokatu - tiekartta vihreään sähköjärjestelmään", sisältää Ollilan raportin kanssa samansuuntaisia aloitteita ja toimenpiteitä sekä käynnissä olevia hankkeita markkinoiden kehittämiseksi.
 
Tulevan vuosikymmenen aikana toteutamme Suomen kannalta merkittäviä investointeja siirtoverkkoon. Olemme aloittaneet yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa kolmannen 400 kilovoltin vaihtosähköyhteyden toteuttamisen Suomen ja Ruotsin välille. Yhteensä 200 miljoonaa euroa maksavan hankkeen on määrä valmistua viimeistään vuonna 2025. Yhteys lisää maiden välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia, mikä on kolmenkymmenen prosentin lisäys nykytilanteeseen.
Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa tuotettu sähkö on siirrettävä etelään palvelemaan teollisuuden ja kuluttajien tarpeita. Olemme aloittaneet Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välisen siirtoyhteyden, Oulusta Petäjävedelle kulkevan Metsälinjan suunnittelun. Tämän ohella valmistaudumme lisääntyvään pohjoisen ja etelän väliseen siirtotarpeeseen käynnistämällä itäiseen Suomeen sijoittuvan Järvilinjan kahdentamisen suunnittelun. Tulevaisuuteen valmistautumisen rinnalla meneillään on merkittäviä kantaverkon kehittämistöitä: tämän vuoden aikana toteutamme yhteensä 32 investointihanketta.
 
Toukokuun alussa otimme käyttöön Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen sähkömarkkinoiden taseselvityksen. Yhteinen taseselvitys tehostaa sähkömarkkinoita yli kansallisten markkinarajojen ja on askel kohti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden syvempää integraatiota. Rajat ylittävä yhteistyö taseselvityksissä on uutta koko Euroopassa. Taseselvityksen laatii jatkossa kantaverkkoyhtiöiden yhteisomisteinen, Suomessa toimiva palveluyhtiö eSett Oy.
 
Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt antoivat Tanskan ja Suomen kantaverkkoyhtiöille ehdotuksen tasehallintamallista reaaliaikamarkkinoiden kehittämiseksi Pohjoismaissa. Fingrid pitää valitettavana, ettei ehdotusta, jolla on vaikutusta pohjoismaiseen kantaverkkoyhteistyöhön ole valmisteltu yhdessä kantaverkkoyhtiöiden kesken. Näkemyksemme mukaan on tärkeää, että keskeisten periaatteiden valmistelu tehdään yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa avoimet, tasapuolisiin periaatteisiin perustuvat tehokkaasti toimivat sähkömarkkinat, jotka tuovat hyötyä koko Itämeren alueelle ja hyödyttävät kaikkia sähkömarkkinoiden osapuolia. Jatkamme keskustelua pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken.”
 
Taloudellinen tulos
 
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 326,1 (297,3) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 220,2 (198,0) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,1 (8,3) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun kulut olivat 219,9 (215,5) miljoonaa euroa.
 
Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 10,4 (29,9) miljoonaan euroon. Lasku on seurausta heikentyneestä pohjoismaisesta vesitilanteesta ja kivihiilen hinnan vahvistumisesta seuranneesta pohjoismaisen hintatason noususta, mikä on pienentänyt Suomen ja Ruotsin aluehintojen eroa. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuottoja 0,1 (2,3) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja koskevan sääntelyn mukaisesti Fingrid on kohdistanut raportointikaudelta saamansa pullonkaulatuotot Hirvisuo-Pyhäselkä verkkoinvestointiin, joka tukee sähkönsiirtoa Pohjois-Ruotsista Suomeen.
 
Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus oli 43,5 (43,6) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 85,0 (74,6) miljoonaa euroa. Myynnin kasvu on pääosin seurausta tasesähkön nousseesta hinnasta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä säilyivät edellisvuoden tasolla, ollen 10,8 (10,8) miljoonaa euroa.
 
Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 69,7 (58,2) miljoonaan euroon pääasiassa hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut olivat 21,2 (30,7) miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen laskuun on vaikuttanut alhaisempi häviösähkön hankintahinta ja alhaisempi häviösähkön volyymi. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2017 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 105 (100) prosenttia oli suojattu 31,1 (35,9) euron keskihintaan megawattitunnilta.
 
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat hieman 24,9 (24,1) miljoonaan euroon. Reservikulujen kasvuun on vaikuttanut automaattisen taajuudenhallintareservin hankinta, jota ei edellisvuonna toteutettu lainkaan. Poistot olivat 48,4 (48,2) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut ovat säilyneet lähes edellisvuoden tasolla 9,6 (9,5) miljoonassa eurossa. Henkilöstökulut olivat 14,7 (14,3) miljoonaa euroa.

 

Liikevaihto ja muut tuotot, MEUR
1-6/17
1-6/16
muutos %
Kantaverkkotuotot
220,2
198,0
11,2
Tasesähkön myynti
85,0
74,6
13,9
Läpisiirtotuotot
3,9
7,9
-50,5
Rajasiirtotuotot
10,8
10,8
0,0
Tehoreservituotot*
3,5
3,5
1,5
Muu liikevaihto
2,7
2,6
3,5
Liiketoiminnan muut tuotot
1,1
8,3
-86,9
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
327,2
305,6
7,1

 

 

Kulut, MEUR
1-6/17
1-6/16
muutos %
Tasesähkön osto
69,7
58,2
19,8
Häviösähkökulut
21,2
30,7
-30,9
Poistot
48,4
48,2
0,5
Reservikulut
24,9
24,1
3,4
Henkilöstökulut
14,7
14,3
3,0
Tehoreservikulut*
3,4
3,3
2,2
Kunnonhallintakulut
9,6
9,5
1,3
Läpisiirtokulut
6,6
5,8
14,0
Muut kulut
21,4
21,5
-0,7
Kulut yhteensä
219,9
215,5
2,0
Liikevoitto ilman johdannaisten arvonmuutoksia
107,2
90,1
19,1
Konsernin liikevoitto, IFRS
103,7
100,4
3,3

 

 

Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 103,7 (100,4) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 92,5 (96,7) miljoonaa euroa. Erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos -23,3 miljoonaa euroa) ja kantaverkkotuottojen kasvulla (muutos +22,2 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 73,9 (77,4) miljoonaa euroa ja laaja tulos 74,1 (80,5) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 85,8 (73,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 35,7 (33,5) prosenttia.

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, koska kantaverkkotuottojen korkeampi talviajan tariffi on voimassa joulukuun ensimmäisestä päivästä helmikuun viimeiseen päivään ja lisäksi kyseisenä kylmänä vuodenaikana sähköä siirretään myös enemmän korkeamman sähkön kulutuksen seurauksena. Merkittävä osa konsernin tilikauden liikevoitosta kertyy talvitariffikuukausilta, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.

 

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
1.1.-30.6.2017
1.1.-
30.6.2016
1.1.-
31.12.2016
MEUR
MEUR
MEUR
LIIKEVAIHTO
326,1
297,3
586,1
Liiketoiminnan muut tuotot
1,1
8,3
12,7
Materiaalit ja palvelut
-124,7
-122,1
-248,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
-14,7
-14,3
-28,6
Poistot
-48,4
-48,2
-99,2
Liiketoiminnan muut kulut
-35,6
-20,6
-30,6
LIIKEVOITTO
103,7
100,4
192,0
Rahoitustuotot
0,3
0,4
0,7
Rahoituskulut
-12,4
-4,4
-19,4
Rahoitustuotot ja -kulut
-12,1
-4,0
-18,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
0,9
0,3
0,5
VOITTO ENNEN VEROJA
92,5
96,7
173,9
Tuloverot
-18,5
-19,3
-35,2
KAUDEN VOITTO
73,9
77,4
138,7
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset
3,6
7,2
Muuntoerot
0,2
0,2
0,3
Myytävissä olevat sijoitukset
0,0
0,0
0,0
Muun laajan tuloksen eriin liittyvät verot
0,0
-0,7
-1,4
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
74,1
80,5
144,8
Tuloksen  jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille
73,9
77,4
138,7
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille
74,1
80,5
144,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, €
22 229
23 285
41 706
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, kpl
3 325
3 325
3 325

 

 

-- --

--

--

 

 
 
 
KONSERNITASE
VARAT
30.6.2017
30.6.2016
31.12.2016
MEUR
MEUR
MEUR
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo
87,9
87,9
87,9
Muut aineettomat hyödykkeet
98,4
95,1
96,6
186,4
183,0
184,5
Aineelliset hyödykkeet:
Maa- ja vesialueet
15,7
15,6
15,7
Rakennukset ja rakennelmat
195,7
175,9
193,7
Koneet ja kalusto
562,3
567,1
578,3
Voimajohdot
812,8
794,2
825,0
Muut aineelliset hyödykkeet
7,4
7,4
7,6
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
93,8
144,0
69,8
1 687,6
1 704,2
1 690,2
Sijoitukset osakkuusyrityksissä
14,1
12,3
14,2
Myytävissä olevat sijoitukset
0,1
0,1
0,1
Johdannaisinstrumentit
25,2
36,0
29,7
Laskennalliset verosaamiset
6,6
13,8
6,2
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
1 920,0
1 949,5
1 924,7
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus
13,1
12,1
12,3
Johdannaisinstrumentit
0,9
3,2
2,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset
59,3
51,4
82,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
62,9
53,9
57,8
Rahavarat
20,8
25,6
21,9
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ
157,0
146,3
177,0
VARAT YHTEENSÄ
2 077,0
2 095,7
2 101,8

 

 

KONSERNITASE
OMA PÄÄOMA JA VELAT
30.6.2017
30.6.2016
31.12.2016
MEUR
MEUR
MEUR
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
55,9
55,9
55,9
Ylikurssirahasto
55,9
55,9
55,9
Arvonmuutosrahastot
0,1
-2,8
0,1
Muuntoerot
-0,2
-0,5
-0,4
Kertyneet voittovarat
630,2
593,0
654,3
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
741,9
701,5
765,7
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat
125,9
127,7
125,8
Lainat
834,0
800,3
842,9
Varaukset
1,5
1,7
1,5
Johdannaisinstrumentit
21,9
43,8
18,6
983,3
973,5
988,7
LYHYTAIKAISET VELAT
Lainat
289,3
320,2
264,9
Johdannaisinstrumentit
6,3
19,3
7,9
Ostovelat ja muut velat
56,3
81,2
74,6
351,9
420,7
347,3
VELAT YHTEENSÄ
1 335,1
1 394,3
1 336,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
2 077,0
2 095,7
2 101,8

 

Suurin osa yhtiön aineellisista hyödykkeistä muodostuu kantaverkko-omaisuudesta. Kantaverkko-omaisuus sisältää muun muassa 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohdot, tasasähköjohdot, johtokatujen käyttöoikeudet, sähköasemat asema-alueineen (rakennukset, rakennelmat, koneet ja laitteet, asema-alueen tiet), kaasuturbiinivoimalaitokset, polttoainesäiliöt, generaattorit ja turbiinit. Aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, jolla on eripituiset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja poistetaan erillisten vaikutusaikojensa kuluessa. Aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot, maankäyttö- ja päästöoikeudet. Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Fingridin kantaverkon investointiohjelmalla edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat säilyneet mittavina.

 

AINEELLISEN KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET, MEUR
30.6.2017
30.6.2016
Muutos
31.12.2016
 Kirjanpitoarvo kauden alussa
1 690,2
1 677,0
13,2
1 677,0
 Lisäykset
45,2
76,6
-31,3
113,1
 Vähennykset
0,0
-1,9
1,9
-2,1
 Poistot ja arvonalentumiset
-47,7
-47,5
-0,2
-97,8
 Kirjanpitoarvo kauden lopussa
1 687,6
1 704,2
-16,5
1 690,2

 

 

INVESTOINNIT, MEUR
1-6/2017
1-6/2016
Muutos
1-12/2016
Verkkoinvestoinnit
47,5
69,9
-22,4
135,8
Asemat
33,3
41,5
-8,2
88,0
Johdot
14,2
28,4
-14,2
47,8
Investoinnit kaasuturbiineihin
7,1
0,8
6,3
3,3
Nykyiset kaasuturbiinilaitokset
7,1
0,8
6,3
3,3
Muut investoinnit
3,7
4,7
-1,0
7,7
ICT
3,7
4,7
-1,0
7,5
Muut
0,0
0,0
0,0
0,2
Investoinnit yhteensä
58,3
75,4
-17,1
146,7

 

 

 VASTUUSITOUMUKSET, MEUR
30.6.2017
30.6.2016
Muutos
31.12.2016
 Pantatut rahavarat
0,5
0,3
0,2
0,3
 Vuokravastuut
32,5
25,0
7,4
32,2
 Varavoimalaitosten käyttöoikeussopimukset
76,5
85,2
-8,7
80,3
 Luotonvarausprovisiot
1,4
1,3
0,1
1,5
 Yhteensä
110,9
111,8
-1,0
114,3
 Investointisitoumukset
85,1
102,4
-17,3
84,6

 

 

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fingridin vuoden 2016 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kaikki liiketoimet Fingridin ja sen lähipiirin välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. Yhtiö ei ole lainannut varoja ylimmälle johdolle, eikä yhtiöllä ole liiketoimia ylimmän johdon kanssa. Raportointikauden lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 53,1 prosenttia. Eduskunta on valtuuttanut valtiovarainministeriön vähentämään valtion osakkeenomistusta Fingrid Oyj:stä enintään 50,1 prosenttiin yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

 

LIIKETOIMET OSAKKUUSYRITYSTEN KANSSA, MEUR
30.6.2017
30.6.2016
Muutos
31.12.2016
Myynnit
0,3
0,2
0,1
0,5
Korkotuotot
0,0
0,0
0,0
0,0
Ostot
1,2
0,4
0,8
0,8
Myyntisaamiset
0,4
0,4
0,1
0,3
Ostovelat
0,3
0,2
0,1
0,2
Lainasaamiset
4,0
2,5
1,5
4,0

 

 

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, MEUR
Emoyrityksen omistajille kuuluva
Osake-
Ylikurssi-
Arvon-
Muunto-
Kertyneet
Oma
oma pääoma
pääoma
rahasto
muutos
erot
voittovarat
yhteensä
1.1.2016
55,9
55,9
-5,7
-0,7
605,6
711,0
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio
77,4
77,4
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset
2,9
2,9
Muuntoerot
0,2
0,2
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät
0,0
0,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna
2,9
0,2
3,1
Laaja tulos
2,9
0,2
77,4
80,5
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2015
-90,0
-90,0
30.6.2016
55,9
55,9
-2,8
-0,5
593,0
701,5
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio
61,2
61,2
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset
2,9
2,9
Muuntoerot
0,1
0,1
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät
0,0
0,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna
2,9
0,1
3,0
Laaja tulos
2,9
0,1
61,2
64,3
1.1.2017
55,9
55,9
0,1
-0,4
654,3
765,7
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio
73,9
73,9
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
0,2
0,2
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät
0,0
0,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna
0,0
0,2
0,2
Laaja tulos
0,0
0,2
73,9
74,1
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2016
-98,0
-98,0
30.6.2017
55,9
55,9
0,1
-0,2
630,2
741,9
 

 

 

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
1.1.-30.6.2017
1.1.-30.6.2016
1.1.-31.12.2016
MEUR
MEUR
MEUR
Liiketoiminnan rahavirrat:
Kauden voitto
73,9
77,4
138,7
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot
48,4
48,2
99,2
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+)
-0,2
-3,7
-3,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksista
-0,9
-0,3
-0,5
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisesta
3,5
-10,3
-35,4
Korkokulut ja muut rahoituskulut
12,4
4,4
19,4
Korkotuotot
-0,3
-0,4
-0,7
Verot
18,5
19,3
35,2
Sijoituksen käyvän arvon muutoksen vaikutus
0,1
0,1
0,2
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos
29,6
19,3
-13,1
Vaihto-omaisuuden muutos
-0,8
0,5
0,4
Osto- ja muiden velkojen muutos
-11,6
-10,2
7,4
Pullonkaulatuotot
10,6
32,2
39,9
Varausten muutos
-0,2
Maksetut korot
-21,1
-14,1
-20,5
Saadut korot
8,5
0,3
0,4
Maksetut verot
-26,9
-23,5
-33,9
Liiketoiminnan nettorahavirta
143,8
139,1
232,7
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin
-54,9
-69,4
-138,1
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
-3,8
-1,2
-4,1
Luovutustulot muista sijoituksista
0,2
0,2
Aineellisten hyödykkeiden myynti
0,2
5,6
5,9
Myönnetyt lainat
-1,5
Saadut osingot
1,1
0,6
0,6
Saadut avustukset
Aktivoidut maksetut korot
-0,6
-1,2
-2,0
Investointien nettorahavirta
-58,0
-65,4
-139,1
Rahoituksen rahavirrat:
Pitkäaikaisten lainojen nostot
80,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-110,5
-15,7
-164,8
Lyhytaikaisten lainojen muutos
126,6
-5,0
44,4
Maksetut osingot
-98,0
-90,0
-90,0
Rahoituksen nettorahavirta
-81,9
-110,7
-130,4
Rahavirtalaskelman rahavarojen muutos
3,9
-37,0
-36,8
Rahavirtalaskelman rahavarat kauden alussa
79,7
116,6
116,6
Rahavirtalaskelman rahavarat kauden lopussa
83,7
79,6
79,7

 

 

Rahoitus

Konserni hallinnoi pääomana taseen osoittamaa omaa pääomaa sekä lainoja. Fingridin pääoman hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan liiketoimintaan sekä nopea toipuminen mahdollisista erityistilanteista. Lisäksi keskeistä on ylläpitää optimaalista pääomarakennetta niin, että Fingrid Oyj:n luottoluokitus säilyy vahvana, pääomakustannukset kohtuullisina ja omistajille voidaan jakaa osinkoa.

Fingrid Oyj:n luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa konsernin vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuun aikana olivat 12,1 (4,0) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 4,0 miljoonaa euroa negatiivinen (5,5 miljoonaa euroa positiivinen).

Korolliset lainat olivat 1 123,4 (1 120,5) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 834,0 (800,3) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 289,3 (320,2) miljoonaa euroa. Konserni ei laskenut liikkeelle uusia pitkäaikaisia velkoja katsauskaudella.

 

LAINOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA, MEUR
Lainat vuoden kuluessa
Lainat yli vuoden kuluttua
Yhteensä
Lainat 1.1.2016
237,3
920,1
1 157,4
Rahoituksen rahavirrat
-119,9
80,0
-39,9
Valuuttakurssioikaisut
-1,2
5,2
4,1
Efektiivisen koron jaksotus
0,4
1,5
1,8
Muut muutokset, joihin ei liity maksua
149,8
-149,6
0,1
Lainat 31.12.2016
266,3
857,2
1 123,5
Rahoituksen rahavirrat
16,1
16,1
Valuuttakurssioikaisut
2,0
-2,6
-0,6
Efektiivisen koron jaksotus
-0,9
-4,6
-5,4
Muut muutokset, joihin ei liity maksua
6,3
-6,2
0,1
Lainat 30.6.2017
289,9
843,8
1 133,7
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat likvidejä sijoituksia joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla.
 

 

NETTOVELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA, MEUR
1-6/2017
2016
Rahavarat
20,8
21,9
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
62,9
57,8
Lainat – vuoden kuluessa takaisin maksettavat
289,3
264,9
Lainat – yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat
834,0
842,9
Nettovelat
1 039,7
1 028,0
Nettovelat lasketaan raha- ja rahoitusvarojen sekä lainojen erotuksena.

 

Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 30. kesäkuuta 2017 olivat 83,7 (79,6) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.

 

Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle 37 536,09 euroa ja B-sarjan osakkeelle 16 038,49 euroa, yhteensä 97 999 992,05 euroa. Jakokelpoisiin varoihin jätettiin 77 954 261,01 euroa.

 

Rahoitukseen liittyvien johdannaissopimusten käypä nettoarvo oli 10,2 (14,7) miljoonaa euroa. Konsernin valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu. Muutokset johdannaissopimusten kohde-etuuksien markkina-arvossa voivat vaikuttaa konsernin tulokseen johdannaisten käyvän arvon muutoksina.
 
Lainasalkun korkoriskin herkkyyttä mitataan Cash Flow at Risk (CFaR) -tyyppisellä mallilla. Mallin mukaan Fingridin korkokulut tulevat 95 (99) prosentin todennäköisyydellä olemaan enintään 20 (21) miljoonaa euroa seuraavan 12 kuukauden aikana.

 

30.6.2017
30.6.2016
31.12.2016
Hier-arkian taso
Korko- ja valuutta-
johdannaiset
Käypä arvo
pos.
Käypä arvo neg.
Käypä netto-arvo
Nimel-lisarvo
Käypä arvo pos.
Käypä arvo neg.
Käypä netto-arvo
Nimel-lisarvo
Käypä arvo pos.
Käypä arvo neg.
Käypä netto-arvo
Nimel-lisarvo
Valuutan- ja koronvaihto-
sopimukset
6,2
-12,8
-6,5
167,3
13,0
-19,9
-6,9
330,8
6,9
-12,5
-5,6
196,4
Taso
2
Valuutta-termiinit
-0,1
-0,1
1,6
-0,1
-0,1
3,0
0,0
0,0
2,3
Taso
2
Koronvaihto-sopimukset
21,3
-5,6
15,7
330,0
30,4
-9,8
20,6
430,0
26,7
-6,7
19,9
360,0
Taso
2
Ostetut korko-optiot
1,1
1,1
518,8
1,0
1,0
458,8
1,3
1,3
518,8
Taso
2
Yhteensä
28,7
-18,5
10,2
1 017,7
44,4
-29,8
14,7
1 222,6
35,0
-19,2
15,8
1 077,5
Sähkö-
johdannaiset
Käypä arvo pos.
Käypä arvo neg.
Käypä nettoarvo
TWh
Käypä arvo pos.
Käypä arvo neg.
Käypä nettoarvo
TWh
Käypä arvo pos.
Käypä arvo neg.
Käypä nettoarvo
TWh
Sähkö-termiinit, NASDAQ OMX Commodities
0,9
-10,7
-9,9
4,41
0,7
-35,8
-35,1
4,12
1,6
-8,2
-6,5
4,07
Taso
1
Yhteensä
0,9
-10,7
-9,9
4,41
0,7
-35,8
-35,1
4,12
1,6
-8,2
-6,5
4,07

 

 

Fingridin häviösähkön hintasuojauksen tarkoituksena on vähentää markkinahintojen vaihtelun vaikutusta häviösähkön hankintakustannukseen ja antaa riittävää ennakoitavuutta, jotta kantaverkkopalvelun hintatasoon kohdistuvat vuotuiset muutospaineet olisivat häviösähkökustannusten osalta maltillisia. Fingridin häviösähkön hintasuojauksessa käytettyjen sähköfutuurien liikevoittoon kirjattu käyvän arvon muutos oli 3,4 miljoonaa euroa negatiivinen (10,4 miljoonaa euroa positiivinen). Sähköfutuurien käyvän arvon vaihtelu saattaa olla huomattavaa. Negatiivinen tulosvaikutus johtui laskeneen sähkön spot-hinnan vaikutuksesta sähköfutuurien käypään arvoon. Fingrid pitää hankkimansa futuurit koko maturiteetin.

Sähkön hinnan muutoksen herkkyyttä sähköfutuurien käypään arvoon mitataan 10 prosentin muutoksena markkinahinnassa tilinpäätöshetkellä avoinna oleville sähköjohdannaissopimuksille. Sähkön markkinahinnan 10 prosentin nousu/lasku vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja 8,6 miljoonaa euroa positiivisesti / 8,6 miljoonaa euroa negatiivisesti.

 

Käyttövarmuuden hallinta
 
Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 43,5 (43,6) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 0,8 (2,6) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 44,3 (46,2) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 32,8 (35,3) terawattituntia, mikä oli 74,0 (76,5) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 31,9 (32,7) terawattituntia, mikä oli 73,4 (75,0) prosenttia Suomen kulutuksesta.
 
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-kesäkuussa 7,5 (8,9) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 (0,1) terawattituntia. Verkon huoltotöistä johtuen tarkasteluvälillä maiden välinen siirtokapasiteetti on ollut osittain rajoitettuna lyhyitä hetkiä.
 
Sähköä vietiin Viroon tammi-kesäkuussa 0,6 (2,4) terawattituntia. Maiden välinen siirtokapasiteetti oli osittain rajoitettuna 5. - 10.6., jolloin oli EstLink1 yhteyden vuosihuolto.
 
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-kesäkuussa 3,0 (3,0) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta muutamia lyhyitä ajanjaksoja, jolloin sähkön siirto oli rajoitettua Venäjän puoleisten huoltotöiden takia. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pienehköä edellisvuosien tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnin osalta on kuitenkin suurta. Sähkön siirtokapasiteetti Suomesta Venäjälle on ollut katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta 4. - 30.6. välistä ajanjaksoa, jolloin Venäjällä tehtiin huoltotöitä.
 
Talvi 2016 - 2017 oli leuto, mikä vähensi sähköntarvetta. Tammikuun alun lyhyen kylmän jakson aikana saavutettiin 5.1.2017 talven sähkön kulutushuippu. Kulutusta oli enimmillään 14 273 MWh/h. Kotimainen sähkön tuotanto oli tällöin 9 963 MWh/h ja nettotuontia oli 4 309 MWh/h. Talven 2016 - 2017 ennätyskulutuksessa jäätiin talven 2015-2016 kulutushuipusta, joka oli 15 105 MWh/h.
 
Tarkastelujakson aikana kantaverkossa ei ollut merkittäviä, vaikutukseltaan laaja-alaisia häiriöitä. Maiden välisillä tasasähköyhteyksillä oli poikkeuksellisen vähän häiriöitä.
 
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ja ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voima (TVO) ovat aloittaneet valmistelut Eurajoelle rakennettavan Olkiluoto 3:n (OL3) liittämisestä kantaverkkoon. Laitostoimittajan aikataulun mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa vuoden 2018 lopulla. Liittäminen vaatii erityisjärjestelyitä, koska OL3 on valmistuessaan merkittävästi suurempi kuin aiemmat sähköntuotantoyksiköt. Fingrid ja TVO ovat nyt sopineet Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan käytännön toteuttamisesta, jolla laitosyksikkö voidaan liittää sähköjärjestelmään.
 
 
Sähköjärjestelmän käyttö
1-6/17
1-6/16
Suomen sähkönkulutus TWh
43,5
43,6
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh
0,8
2,6
Sähkön siirto Suomessa TWh
44,3
46,2
Fingridin sähkönsiirtovolyymi TWh
32,8
35,3
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh
31,9
32,7
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
0,6
0,7
 
 
 
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
vienti Ruotsiin TWh
0,2
0,1
tuonti Ruotsista TWh
7,5
8,9
 
 
 
Sähkön siirto Suomi-Viro
vienti Viroon TWh
0,6
2,4
tuonti Virosta TWh
0,6
0,1
 
 
 
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
vienti Venäjälle TWh
 
 
tuonti Venäjältä TWh
3,0
3,0

 

 

Sähkömarkkinoiden kehittäminen
 
Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 29,28 (23,97) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 31,92 (30,32) euroa megawattitunnilta.

 

Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatuotot tammi-kesäkuussa olivat 20,9 (59,8) miljoonaa euroa.
 
Pullonkaulatuottojen merkittävään vähenemiseen vaikutti Suomen ja Ruotsin välisen aluehintaeron pieneneminen. Tämä oli osin seurausta pohjoismaisen vesitilanteen heikkenemisestä ja kivihiilen hinnan vahvistumisesta seuranneesta pohjoismaisen hintatason noususta. Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien luotettava toiminta sekä Ruotsin ja Liettuan välisen NordBalt-siirtoyhteyden parantunut käytettävyys vähensivät osaltaan aluehintaeroa.
 
Fingrid julkaisi huhtikuussa sähkömarkkinoiden kehittämistä koskevan tiekartan. "Johtokatu - Tiekartta vihreään sähköjärjestelmään" herätti laajalti keskustelua ja positiivista sidosryhmäpalautetta.
 
Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen sähkömarkkinoiden taseselvitys otettiin käyttöön toukokuun alussa. Yhteinen taseselvitys tehostaa sähkömarkkinoita yli kansallisten markkinarajojen ja on askel kohti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden syvempää integraatiota. Taseselvityksen laatii kantaverkkoyhtiöiden yhteisomisteinen, Suomessa toimiva palveluyhtiö eSett Oy.
 
Fingrid avasi ensimmäisenä eurooppalaisena kantaverkkoyhtiönä avoimen datan palvelun, jonka kautta jaetaan kootusti tietoa Suomen sähköjärjestelmästä ja sähkömarkkinoista. Ulkopuolisilla toimijoilla on avoimen datan tietojen avulla mahdollista kehittää uusia palveluita ja sovelluksia.

 

Sähkömarkkinat
1-6/17
1-6/16
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
29,28
23,97
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
31,92
30,32
Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
20,9
59,8
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
21,5
46,3
Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välillä M€*
0,3
4,6
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
1,5
17,8

 * Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty tulososion taulukoissa.

 

Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 1,6 (2,3) miljoonaa euroa. Valtaosa vastakauppakustannuksista syntyi Inkoo – Espoo 400 kV voimajohdon keskeytysten yhteydessä huhtikuussa. Vastakaupalla turvattiin lounaisen Suomen sähkön käyttövarmuus.

 

Vastakaupat
1-6/17
1-6/16
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
0,3
1,4
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
0,1
0,1
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€
1,3
0,9
Vastakaupat yhteensä M€
1,6
2,3

 

 

Siirtokapasiteetin varmistaminen
 
Kantaverkon vanhimman osan, Rautarouvan uusiminen Forssasta Lietoon ja Yllikkälästä Korialle etenee suunnitellusti. Forssa – Lieto hankkeen kokonaiskustannus on 28 miljoonaa euroa ja Yllikkälä - Koria hankkeen 14 miljoonaa euroa. Myös Keski-Suomen läpi kulkevan voimajohdon, Metsälinjan yksityiskohtainen suunnittelu on käynnistynyt.
 
Olkiluodon vanhentunut ja käyttövarmuudeltaan riittämätön 400 kilovoltin kytkinlaitos uusitaan Eurajoella. Olkiluodon sähköasema on yksi kantaverkon tärkeimpiä solmukohtia, johon liittyy kolme ydinvoimalaitosta. Hankintasopimuksen arvo on noin 9,4 miljoonaa euroa. Myös Inkoon 400 kilovoltin sähköaseman uusimisesta on tehty hankintapäätös, jonka arvo on noin 9,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 aikana on tehty lisäksi viisi muuta hankintapäätöstä, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2017 aikana käynnissä on yhteensä 15 sähköasemahanketta ja 17 kpl voimajohtohanketta tai johtojärjestelyä.
 
Sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidon sekä toisiolaitteiden perus- ja erikoiskunnossapidon kolmivuotisten sopimusten kilpailutus on käynnistynyt. Uudet sopimuskaudet alkavat vuoden 2018 alussa. Sopimusten yhteenlaskettu arvo on noin 28 miljoonaa euroa.
 
Häiriöitä ja vikoja on kantaverkossa esiintynyt hyvin vähän. Ruotsin ja Viron välisten HVDC-tasasähköyhteyksien luotettavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi käynnistetyt toimenpiteet ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia alkuvuodesta 2017. Ruotsin Fenno-Skan -yhteyksien käytettävyys on ollut sata prosenttia ja Viron EstLink yhteyksillä on tapahtunut kolme lyhyttä häiriökeskeytystä.
 
Fingridin kantaverkon omaisuuden hallinta on kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Fingridin sijoittui keväällä kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tehokkuutta mittaavassa ITAMS (International Transmission Asset Management Study) vertailussa kärkisijoille, kuten jo useana vuonna aiemmin.
 
Fingrid julkaisi kesäkuussa luonnoksen kantaverkon kehittämissuunnitelmasta vuosille 2017 - 2027. Luonnos perustuu asiakkaiden kanssa yhteistyössä laadittuihin alueellisiin verkkosuunnitelmiin. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös Itämeren alueen kehittämissuunnitelma sekä koko Euroopan laajuinen kymmenvuotinen verkkosuunnitelma. Fingridin sidosryhmillä on mahdollisuus antaa palautetta ja kommentoida luonnosta 8.9.2017 saakka.
 
Suomen ja Ruotsin välille rakennettavan kolmannen vaihtosähköyhteyden suunnittelu on käynnistynyt. Fingrid on hakenut hankkeelle Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin tukemana EU:n myöntämää Project of Common Interest (PCI) -statusta. Status voidaan myöntää hankkeelle, joka on oleellinen EU:n energian sisämarkkinoille ja EU:n energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. PCI-hankkeiksi valitut projektit voivat muun muassa hyötyä nopeutetusta lupakäsittelystä ja ovat oikeutettuja myöhemmin hakemaan Euroopan Unionilta taloudellista tukea hankkeelle. Fingrissä on käynnistetty myös voimajohdon rakentamiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA).
 
Fingrid sai vastuullisesta toiminnastaan positiivista palautetta, kun YVA ry myönsi yhtiölle vuosittain jaettavan Hyvä YVA –palkinnon Hanhikivi 1 –ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä.
 
Henkilöstö
 
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 347 (332), joista vakituisessa työsuhteessa oli 296 (284). Henkilöstön palkkakulut olivat 12,1 (11,5) miljoonaa euroa eli 3,7 (3,9) prosenttia liikevaihdosta.
 
Fingrid sijoittui toiseksi Suomen innostavimmat työpaikat 2017 –mittauksessa.
Tutkimuksen mukaan Fingridin henkilöstö on työhönsä omistautunutta ja tyytyväistä. Corporate Spiritin toteuttamassa tutkimuksessa Fingrid sai AAA-luokituksen, jonka saavuttaa vuosittain vain noin kuusi prosenttia kaikista henkilöstötutkimuksen toteuttaneista yrityksistä. Henkilöstö näkee yhtiön tulevaisuuden valoisana, toimintakulttuuri on kunnossa, johtoon luotetaan ja strategia on viestitty hyvin.
 
Henkilöstön tyytyväisyys näkyy myös pieninä sairauspoissaoloina: tammi-kesäkuussa henkilöstön sairauspoissaoloprosentti oli 1 (1) prosenttia.
 
Muut asiat
 
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.5.2017 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2016 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous valitsi Fingrid Oyj:n hallituksen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi. Muita hallituksen jäseniä ovat Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Anu Hämäläinen, Sanna Syri ja Esko Torsti.
Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa hallituksen esityksen mukaisesti.
 
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Heikki Lassilan.
 
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
 
Fingrid on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen Verohallinnon pullonkaulatuottojen käsittelyä koskevasta tuloverotuksen ennakkoratkaisusta. Valituksella ja sen ratkaisulla ei ole vaikutusta Fingridin tulokseen.
 
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
 
Fingrid-konsernin tilikauden 2017 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan jonkin verran paranevan edellisvuodesta. Vuoden 2017 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2017 pyritään saavuttamaan sääntelymallin sallima tulos. Tämänhetkisen arvion perusteella näyttää siltä, että vuosi on jäämässä hieman alijäämäiseksi. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat Pohjoismaissa lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419
Liite:

 

Konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti tilanteessa, kun yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Arviointia on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa mm. määriteltäessä aineellisten ja aineettomien omaisuuserien pitoaikoja, laskennallisten verojen sekä varausten yhteydessä. Keskeiset käytetyt arviot ja johdon harkinta on kuvattu tarkemmin aihealueittain Fingridin vuoden 2016 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tämän tiedotteen tietyt lausunnot kohdistuvat tulevaisuuteen ja perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.
 
Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä.
 
Konsernin rakenteessa ei tapahtunut muutoksia osavuosijaksolla.