Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.-30.9.2023

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-syyskuussa 2023 ja vastaavalla jaksolla 2022, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

• Tammi-syyskuun liikevaihto aleni voimakkaasti tasesähkön hinnan laskun myötä. Lauha talvi ja alentuneet sähkönhinnat puolestaan laskivat yhtiön kustannuksia. Sähkön kulutus oli 6,3 % alempi edellisvuoteen verrattuna.
• Tulos ennen veroja oli -101,2 (376,9) miljoonaa euroa. Tarkastelukauden tappio aiheutui häviösähkön hankintahintaa suojaavien sähköjohdannaisten markkina-arvon negatiivisesta muutoksesta. Yhtiön tulos ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia kasvoi 111,8 (75,5) miljoonaan euroon.
• Kantaverkkomaksut jätettiin perimättä tammi- helmi-, kesä- ja heinäkuulta. Pullonkaulatuottoja kohdistettiin yhtiön tulokseen 259,6 (119,7) miljoonaa euroa.
• Sähkön siirron pullonkaulat ja aluehintaerot pohjoismaissa olivat merkittävästi edellisvuotta alemmat. Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja 148,3 (741,3) miljoonaa euroa. 
• Yhtiön investointiohjelma etenee suunnitelmallisesti ja investoinnit olivat edellisvuotta korkeammat. Fingridin maksuvalmius pysyi vahvana. 
  
  
  

Toimitusjohtajan katsaus: ”Hintojen vuoristorataa huoltojen, vikaantumisten ja tuulivoiman vaihtelun säestyksellä”

Sähkön hinta on kriisitalven jälkeen käyttäytynyt ennakko-odotusten mukaisesti. Sähkön keskihinta on laskenut ”normaalille” tasolle ja toisaalta hinnan vaihtelu on ollut suurta. Hintavaihtelua ovat ohjanneet tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien huollot ja vikaantumiset sekä tuulivoiman vaihtelu. Heinäkuun ja syyskuun hinnat olivat reilut 30 euroa megawattitunnilta, mutta elokuun sähkön hinta oli tähän verrattuna kaksinkertainen, mikä johtui useasta edellä mainitusta tekijästä. Uusiutuvan tuotannon lisääntyessä hinnan vaihtelu on tullut jäädäkseen.

Laadimme arvion sähkön riittävyydestä tulevana talvena. Arviomme mukaan sähkön riittävyys näyttää hyvältä ja sähköpulan riski on pieni. Tilanne on viime talvea parempi, sillä sähkön kotimaisen tuotannon määrä on kasvanut ja sähkön tuonnin saatavuus naapurimaista on parantunut.

Yhtiön kantaverkon kehittämisen kymmenvuotissuunnitelma on noin neljän miljardin euron suuruinen. Suunnitelman toteuttaminen etenee hyvin. Kantaverkkoinvestointien kasvun taustalla on yhteiskunnan sähköistyminen ja siihen liittyvä uusiutuvan sähköntuotannon rakentaminen. Fingridin strategia tukee hyvin Suomen uuden hallituksen hallitusohjelman toteuttamista.

Suunnitelmissamme on jättää perimättä kantaverkkomaksuja kaikkiaan kuudelta kuukaudelta vuonna 2024. Suunnitelman mukaan asiakkaidemme kantaverkkomaksut alenevat noin 250 miljoonalla eurolla. Suunnitelman taustalla ovat poikkeuksellisen suuret pullonkaulatuotot. Vuoden 2024 tammi-, helmi- ja kesäkuun kantaverkkomaksut on jo päätetty jättää perimättä. Loppuvuoden kantaverkkomaksujen perimättä jättämisestä päätetään kesällä 2024.

Olemme perustaneet vihreää rahoitusta koskevan kehyksen ja vihreän eurooppalaisen yritystodistusohjelman, jotka mahdollistavat yhtiön velkarahoituksen täysin vihreällä rahoituksella. Uusi vihreän rahoituksen viitekehys integroi yhtiön vastuullisen, Suomen ilmastotavoitteet mahdollistavan strategian entistä vahvemmin yhtiön rahoitukseen. Fingridin tavoitteena on lisätä merkittävästi vihreän rahoituksen osuutta yhtiön velkarahoituksesta.

Avainluvut

• Liikevoitto ilman operatiiviseen toimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 112,7 (86,5) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta kasvoi edellisvuodesta investointiohjelman ja korkotason nousun lisätessä yhtiön sallittua tuottoa sekä edellisen valvontajakson alituoton hyödyntämisen myötä.
• Alentuneesta sähkön hinnasta johtuen tasesähkön myynti ja hankintakustannukset laskivat merkittävästi. Lisäksi alentuneen sähkön hinnan ja sähkön aluehintaerojen seurauksena häviösähkön hankintakustannus ja pullonkaulakustannuksetlaskivat. Voimajärjestelmän reservikustannukset kasvoivat edellisvuodesta.
• Rajasiirtoyhteyksiltä kertyneet pullonkaulatuotot olivat merkittävästi edellisvuotta pienemmät ja olivat 183,4 (741,3) miljoonaa euroa, josta Fingridille jäävä osuus on 148,3 (741,3) miljoonaa euroa. Suomen ja Viron rajalta myönnetyistä siirto-oikeustuotteista kertyi Fingridille 37,7 (0,0) miljoonaa euroa tuloa ja tätä vastaavan rajakapasiteetin siirto-oikeuden haltijoille tuloutettu pullonkaulatuotto oli 72,8 (0,0) miljoonaa euroa.
• Pullonkaulatuottoja kohdistettiin liikevaihtoon 171,7 (109,2) miljoonaa euroa kattamaan kantaverkkomaksujen perimättäjättämistä ja liiketoiminnan kustannuksia sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin 87,9 (10,5) miljoonaa euroa kattamaan siirto-oikeustuotteiden ja rajakapasiteetin kustannuksia.
• Liiketoiminnan nettorahavirta laski alentuneiden pullonkaulatuottojen ja kantaverkkomaksujen perimättäjättämisen seurauksena. Yhtiön taseen loppusumma ja omavaraisuusaste laski pääosin sähköjohdannaisten markkina-arvon muutoksen myötä. Yhtiön maksuvalmius pysyi vahvana.
  
  

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat

• Tammi-syyskuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli hyvällä tasolla huolimatta heinäkuun häiriötilanteista Forssan kaasuturbiinissa ja Fenno-Skan 1:llä sekä elokuun myrskystä 7.-9.8., jolloin Fingrid nosti häiriönselvitysvalmiuttaan. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli tarkastelujaksolla 99,99996 (99,99995) prosenttia. 

• Suomessa kulutettiin sähköä tammi-syyskuussa 56,6 (60,4) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 51,4 (52,6) terawattituntia, mikä oli 83,6 (79,1) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 44,3 (46,3) terawattituntia, mikä oli 78,2 (76,7) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-syyskuussa 7,3 (12,3) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 1,8 (0,9) terawattituntia. Viroon sähköä vietiin tammi-syyskuussa 5,2 (5,2) terawattituntia. Virosta tuotiin sähköä hyvin pieniä määriä. 
• Tarkastelujaksolla investoinnit kantaverkkoon olivat 208,4 (194,4) miljoonaa euroa. Fingridillä oli toteutuksessa 69 sähköasemahanketta, rakenteilla 644 kilometriä voimajohtoja ja yleissuunnittelussa yhteensä 470 km voimajohtoja. Kesän jälkeen yhtiö teki investointipäätökset kolmen 110 kilovoltin sähköaseman laajennuksesta, yhden uuden 400 kilovoltin sähköaseman rakentamisesta Raaheen sekä Suomen ja Viron välisen Estlink 1 -tasasähköyhteyden perusparannuksesta.
• Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä kantaverkkoon on liitetty uutta uusiutuvaa tuotantokapasiteettia 1126 MW (1 322 MW). Tuulivoimaa tästä on 805 MW (1 182 MW) ja aurinkovoimaa 321 MW (140 MW).
• Sähköntuotannon liityntäkyselyjen kokonaiskapasiteetti katsauskaudella oli 338 GW.  Kulutuksen liityntäkyselyjen kokonaiskapasiteetti oli 22 GW.
• Markkinaehtoisten reservikustannusten merkittävästä noususta johtuen tasevastaavilta perittävä tasepalvelumaksu nousee 1,2 eurosta 1,5 euroon megawattitunnilta 1.11.2023 alkaen.   
• Kantaverkon liittymismaksuja tarkistetaan vastaamaan sähköasemaliityntöjen rakentamiskustannusten nousua. Liittymismaksuja korotetaan liittymismaksuperiaatteiden mukaisesti kaikilla jänniteportailla vuoden 2024 alusta alkaen.
• Fingrid ilmoitti syyskuussa jättävänsä perimättä kantaverkkomaksut vuoden 2024 tammi-, helmi- ja kesäkuussa. Perimättä jättäminen johtuu poikkeuksellisen suurista pullonkaulatuotoista vuonna 2022. 
• Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt, sähköpörssit ja alueellinen koordinointikeskus (RCC) ovat yhteisesti sopineet siirtävänsä siirtoihin perustuvan kapasiteetinlaskentamenetelmän käyttöönottoa Pohjoismaissa. Flow based -menetelmän uusi käyttöönottoaikataulu julkaistaan kuluvan vuoden marraskuussa.
• Voimajärjestelmäreserveihin liittyvän automatisoidun pohjoismaisen mFRR- energiamarkkinan käyttöönoton on vahvistettu tapahtuvan alkuvuonna 2025. Käyttöönotto mahdollistaa pohjoismaisen tasehallintamallin toteutumisen ja vuorokausi- ja päivänsisäisten markkinoiden siirtymisen 15 minuutin aikajaksoon.
• Fingrid julkaisi syyskuussa arvion tulevan talven sähkön riittävyydestä. Edellistalven epävarmuuksien väistyttyä sähkön riittävyys arvioidaan vakaaksi ja sähköpulan riski on pieni. Tilanne on viime talvea parempi, sillä sähkön kotimaisen tuotannon määrä on kasvanut ja sähkön tuonnin saatavuus naapurimaista on parantunut.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt 

Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) on 25.5.2022 jättänyt Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Fingridin näkemyksen mukaan TVO:n esittämät väitteet ovat perusteettomia. Fingrid on antanut Energiavirastolle vastineensa TVO:n tutkintapyynnössä esittämiin väittämiin. Energiaviraston päätöstä asiasta odotetaan tämän syksyn aikana.

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER teki 14.9.2022 päätöksen pitkän aikavälin hintasuojausmahdollisuuksista Suomen ja Ruotsin välillä. ACER velvoitti tekemässään päätöksessä Suomen ja Ruotsin siirtoverkonhaltijoita varmistamaan muiden suojaustuotteiden saatavuuden ja kehittämään tarvittavat järjestelyt suojaustuotteiden tarjoamiseksi. Fingrid on 14.11.2022 valittanut päätöksestä ACERin valituslautakuntaan.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Energiavirasto julkaisi 13.10.2023 kuultavaksi vahvistuspäätösluonnoksen sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiksi valvontajaksoilla 2024‒2027 ja 2028‒2031. Fingrid tulee antamaan vastineensa päätösluonnoksesta annetussa määräajassa 10.11.2023 mennessä.

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 2.3.2023 annetusta.

Lisätietoja:

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja
+358 30 395 5140 tai +358 40 593 8428

Jukka Metsälä, talous- ja rahoitusjohtaja
+358 30 395 5213 tai + 358 40 563 3756

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti.

www.fingrid.fi